Kari Ursin tutki YAMK-opinnäytetyössään nostolava- ja säiliöyksiköiden nykyistä sijoitusratkaisua ja niiden toteutunutta käyttöä viranomaiskäytössä olevien tietojärjestelmien tarjoaman datan perusteella.

Tiedolla johtamista käytetään myös pelastustoimessa. Toiminnasta kertyneen datan yhdistäminen yksiköiden uusien sijoitusvaihtojen simulointiin mahdollistaa faktaperusteisen yksiköiden uudelleensijoittelun suunnittelun. Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle toteutetussa Lapin AMK:n Tiedolla johtamisen asiantuntijan koulutusohjelman YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin nostolava- ja säiliöyksiköiden nykyistä sijoitusratkaisua ja niiden toteutunutta käyttöä viranomaiskäytössä olevien tietojärjestelmien tarjoaman datan perusteella. Tämän datan analysointiin yhdistettiin myös vaihtoehtoisia sijoitusratkaisuja koskevaa simulointia. Analyysin perusteella pystyttiin esittämään perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja yksiköiden uudelleensijoittelulle.

Opinnäytetyön tarjoama uusi tieto


Opinnäytetyö Nostolava- ja säiliöyksiköiden uudelleensijoittelu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella tarjosi käyttöön uutta tietoa, joka osoitti, ettei nostolava- ja säiliöyksiköiden nykyinen sijoitusratkaisu ole kaikissa tilanteissa pelastustoiminnan toimintavalmiuden kannalta paras mahdollinen. Uudelleensijoittelun avulla saadaan aikaan nykyistä parempi maantieteellinen kattavuus sekä kohteiden nopeampi tavoitettavuus.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on käytössään neljä nostolava- ja kolme säiliöyksikköä. Ne ovat hajasijoitettuina eri puolilla kaupunkia oleville pelastusasemille. Nykyinen sijoitusratkaisu perustuu vakiintuneisiin käytänteisiin, pelastusasemien ja kyseisten yksiköiden kokoihin sekä pelastusasemien henkilöstön erityiskoulutuksiin. Minimivalmiudella toimittaessa, jolloin työvuorossa olevan henkilöstön määrä ei mahdollista kaikkien yksiköiden miehittämistä, pidetään miehitettynä vähintään kaksi nostolava- ja säiliöyksikköä. Pelastusasemaverkostoa kehitetään rakentamalla neljä uutta pelastusasemaa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tulokset osoittavat, että erityisesti nostolavayksiköiden osalta uudelleensijoittelu on pelastustoiminnan toimintavalmiuden kannalta tarpeellista toteuttaa. Uudelleensijoittelun avulla pelastustoiminnan toimintavalmiutta kyetään parantamaan riskiperusteisesti erityisesti minimivalmiudella toimittaessa. Säiliöyksiköiden osalta uudelleensijoittelu on myös tarpeellista, mutta niiden osalta sen merkitys on nostolavayksiköitä vähäisempi.

Tulosten osoittamaa tietoa voidaan hyödyntää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan kehittämisessä. Vastaavia menetelmiä voidaan hyödyntää myös muiden pelastuslaitosten sekä viranomaistoimijoiden yksiköiden uudelleensijoittelun suunnittelussa.

Johtopäätökset tutkimuksen tulosten perusteella


Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että nostolavayksiköiden tulisi sijaita Erottajan, Haagan, Herttoniemen ja Malmin pelastusasemilla. Säiliöyksiköiden tulisi sijaita Haagan, Herttoniemen ja Kontulan pelastusasemilla. Minimivalmiudessa toimittaessa nostolavayksiköt tulisi olla miehitettynä Haagan sekä Herttoniemen pelastusasemilla ja säiliöyksiköt Haagan ja Kontulan pelastusasemilla. Tiedolla johtamisen hyödyntäminen yksiköiden sijoitusratkaisujen määrittämisessä on tutkimuksen tulosten perusteella tarpeellista.

Yhteystiedot lisätietoja varten:
Kari Ursin kari.ursin@hel.fi 09 310 30114