Ensimmäiset insinööriopiskelijat valmistuivat konetekniikan Double degree -ohjelmasta

Lapin ammattikorkeakoulun ja itävaltalaisen FH Technikum Wienin yhteisestä Double degree -insinööriohjelmasta valmistuivat ensimmäiset konetekniikan insinööriopiskelijat.

Valmistumisjuhla pidettiin Kemissä maanantaina 31.5.2021. Päättötodistukset ojensi Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen.

Riitta Rissanen kiitteli juhlapuheessaan ahkeria ja tunnollisia opiskelijoita, jotka ovat koronavuodesta huolimatta suorittaneet Douple Degree-tutkintonsa suunnitelmien mukaisesti:

– Me tarvitsemme uusia, nuoria insinööriosaajia, joilla on kansainvälinen tausta ja ote ammattiinsa. Poikkeavasta vuodesta huolimatta toivomme, että opiskeluaika täällä Lapissa on ollut antoisa. Toivomme tietysti, että saamme tänne tulevaisuudessa lisää Double degree-ohjelman suorittajia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainväliset kumppanuudet ja opiskelijat ovat meille tärkeitä, ja ovat oleellinen osa opetuksen laatua.

Myös Double degree -ohjelman koordinaattori Ari Pikkarainen on tyytyväinen ensimmäisten insinööriopiskelijoiden valmistuttua:

– Kova työ ja korkea motivaatio on kantanut opiskelijoita poikkeuksellisen vuoden yli. Opiskelijat voivat olla tyytyväisiä suoritukseensa ja ovat hyvänä esimerkkinä muille. He ovat olleet todella ahkeria.

Itävaltalaiset Markus Sieberer, Markus Mayer ja Nicole Körner sekä saksalainen Hansi Strobel tulivat Kemiin elokuussa 2020 osana konetekniikan Double degree -ohjelmaa. Ohjelma perustuu Lapin AMKin ja FH Technikum Wienin väliseen sopimukseen, jossa valitut energiatekniikan opiskelijat pääsevät Wienistä Suomeen ja konetekniikan opiskelijat Kemistä Itävaltaan opiskelemaan lukuvuoden ajaksi partnerikouluun.

Opiskelu kansainvälisessä ryhmässä avartaa ja kasvattaa

Juuri valmistuneet uudet insinöörit ovat tyytyväisiä opiskeluun partnerikoulussa:

– On hyvin avartavaa opiskella toisessa koulussa, sillä tämä ohjelma antaa mahdollisuuden opiskella konetekniikkaa, joka on erilaista kuin energia- ja ympäristötekniikka omassa oppilaitoksessamme, toteaa Hansi Strobel.

Nicole Körner on samaa mieltä ja jatkaa:

– Opiskelu Double degree -ohjelmassa antoi mahdollisuuden opiskella englannin kielellä ja opiskella erityisesti teknisen alan englantia ja parantaa englannin kielen taitoamme. Varsinkin nykyisin englannin kielen osaaminen on insinöörialalla tärkeää.

Markus Sieberer pitää arvokkaana erityisesti Double degreen tuottamaa kaksoistutkintoa ja jatkaa:

– Kulunut vuosi on tuottanut arvokasta kokemusta meille kaikille, sillä vuoden asuminen ulkomailla ehdottomasti muuttaa ihmistä positiivisella tavalla. Olemme oppineet todella paljon erilaisia asioita; kielitaitoa, sosiaalisia taitoja, insinöörin ammattiin liittyviä taitoja ja paljon muuta.

Myös Markus Mayer on positiivisesti yllättynyt:

– Olemme oppineet työskentelemään itsenäisesti ja olen ollut itse yllättynyt siitä, miten motivoituneita olemme olleet. Olen oppinut johtamaan ja organisoimaan omaa työtäni itsenäisesti.

Suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuudet kotikansainvälistymiseen paranevat, kun ryhmässä on kansainvälisiä Double degree -ohjelman suorittajia, toteaa Ari Pikkarainen:

– Kun ryhmässä on kansainvälisiä opiskelijoita, on suomalaistenkin opittava kommunikoimaan ja miettimään asioita englanniksi. Tämä parantaa kielitaitoa ja avartaa ajattelua, kun opiskelijat oppivat kansainvälisiltä opiskelijoilta erilaisia tapoja tehdä asioita. Opiskelu kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä parantaa ilmapiiriä ja tuo uusia näkökulmia.

Kuva 1. Rehtori Riitta Rissanen, insinöörit Nicole Körner,  Markus Sieberer, Markus Mayer ja Hansi Strobel sekä lehtori Ari Pikkarainen.

Opiskelijoiden haluun oppia luotetaan

Eroavaisuuksiakin maiden väliltä löytyy. Yksi eroista on Suomen vähäinen hierarkia verrattuna saksalaiseen tai itävaltalaiseen oppilaitokseen. Opettajat ovat helposti lähestyttäviä.

– On hämmästyttävää, että täällä sinutellaan opettajia jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien, kertoo Hansi Strobel.

Nicole Körner sanoo myös itsenäisen opiskelun määrän olevan Suomessa ihan eri luokkaa kuin kotimaassa.

– Täällä täytyy itsenäisesti etsiä tietoa ja ratkaisuja sekä tehdä päätöksiä. Mutta ohjaustakin saa halutessaan, lisää Nicole.

Markus Sieberer ja Markus Mayer ovat samoilla linjoilla:

– Suomessa on hienoa, miten itsenäisesti opiskelijat opiskelevat ja opettajat luottavat heidän tekemiseensä. Luottamus näkyy myös siinä, että laboratorioissa voivat opiskelijat työskennellä melko vapaasti. On helppoa ja tehokasta, kun suhteet henkilökuntaan ovat niin välittömät.

Kuva 2. Valmistujaiskahvit juotiin Ravintola Prännissä

Opiskeluvuoteen kuului myös haasteita

Vaikka juuri valmistuneet uudet insinöörit ovat kaikki positiivisia ja nauravaisia, niin toki haasteitakin on opintoihin mahtunut vuoden aikana:

– Aluksi oli haastavaa löytää opinnäytetyöhön sopiva aihe ja jouduin miettimään sopivaa aihetta tovin, kertoo Hansi Strobel.

– Minulle haasteita tuottivat kaamoksen pari ensimmäistä kuukautta, kun oli koko ajan pimeää ja harmaata. Mutta siitäkin selvittiin, lisää Nicole Körner.

Markus Sieberer sanoo yllättyneensä, kuinka itsenäistä opiskelu oli:

– Aluksi oli hiukan haasteellista motivoida itseään töihin, kun piti itsenäisesti selvittää asioita. Mutta otin sen lopulta haasteena, enkä koskaan tuntenut olevani kokonaan ”umpikujassa”. Ohjausta ja tukea oli saatavilla, jos halusin.

Ulkopuoliset houkutukset voivat joskus tuoda omat haasteensa opiskeluun:

– Työlista näytti hurjan pitkältä jossain marraskuun ja joulukuun paikkeilla ja oli välillä vaikea motivoida itseään opintoihin. Teimme jonkin verran reissuja syys- ja lokakuussa Lapissa ja kun tiesin, mitä ympärillä oli, oli välillä haastavaa keskittyä tekemään vain opintoja, kun olisi vain tehnyt mieli lähteä reissaamaan, hymyilee Markus Meyer.

Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea uudessa ympäristössä

Hyvät opiskelijapalvelut auttavat kansainvälisiä opiskelijoita sopeutumaan uudelle paikkakunnalle:

– Meillä on kansainvälisten palveluiden toimisto, joka auttaa sopeutumaan paikkakunnalle ja opiskelijatuutorit, jotka ovat kv-opiskelijoiden tukena. Opettajat ja ohjaajat ovat myös opiskelijoiden tukena ja opastavat. On erittäin tärkeää, että tuki- ja opastuspalveluita löytyy uuteen maahan tulevalle opiskelijalle heti alusta alkaen, sanoo Ari Pikkarainen.

Opiskelijat ovat Arin kanssa samaa mieltä:

– Opiskelijatuutoreista on tullut meille kuin toinen perhe! Haluamme pitää heidät, nauravat kaikki yhteen ääneen.

Haaveissa paluu Suomeen vielä joskus

Tulevaisuuden suunnitelmissa uusilla insinööreillä on joko tehdä töitä tai opiskella maisteriopintoja, joko kotimaassa tai ulkomailla.

– Joka tapauksessa Suomeen tullaan vielä joskus takaisin, vakuuttavat uudet insinöörit yhdessä.

Ohjelman koordinaattori Ari Pikkarainen on tyytyväinen Double degree -ohjelmaan:

– On todella ollut etuoikeus olla mukana tässä ohjelmassa ja nähdä näiden opiskelijoiden kehitys ja oppiminen. Nämä valmistujaiset ovat eräänlainen huipentuma partnerikoulumme ja Lapin AMKin yhteistyölle. Ensi syksynä ohjelmalle on jo luvassa jatkoa neljän uuden itävaltalaisen opiskelijan myötä.


Aiheesta aiemmin: Lukuvuosi ”vaihtarikuplassa” – ulkomaalaiset opiskelijat eivät anna korona-ajan masentaa

Kuva 3. Onnelliset vastavalmistuneet insinöörit