Etätyön vaikutus työhyvinvointiin riippuu henkilöstä – se voi olla voimavara tai kuormitustekijä riippuen henkilön ominaisuuksista.

Johtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, voimaannuttaako vai kuormittaako etätyö. Etätyön johtaminen voi vaatia panostuksia järjestelmiin ja osaamisen johtamiseen.

Lapin AMK:n tiedolla johtamisen asiantuntijuuteen valmistavan YAMK-koulutuksen opiskelija Pekka Korpela tutki Ammattiliitto Pron toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössään, miten etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin ja miten työhyvinvointia voidaan kehittää etätyön johtamisella.

Tutkimuksen tuloksena todettiin, että etätyö voi toimia sekä voimavaratekijänä ja kuormitustekijänä. Etätyön tekijän kokonaistilanne ja osaaminen vaikuttaa siihen, kokeeko hän etätyön kuormittavana vai voimavaroja tuottavana. Etätyö itsessään voi olla voimavaratekijä, koska se helpottaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Etätyössä myös koetaan ja siitä on raportoitu korkeampaa tuottavuutta, joka kuitenkin voi johtua etätyössä helposti pitkäksi venyvistä päivistä. Etätyössä helposti tehdään myös sairaana työtä sekä organisaation odotusten takia että työntekijän omasta halusta. Joku ei halua mennä pikkuflunssassa toimistolle, mutta kokee, että jaksaa tehdä kotona välissä leväten.

Etätyön tekeminen vaatii tekijältään perinteisestä työpaikalla tehtävä työstä poikkeavaa osaamista, kuten suurempaa autonomiaa, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös etätyön tekijöiden johtaminen vaatii uudenlaista osaamista. Etätyön ominaisuuksien takia organisaation tietämyksenhallinta, ryhmäytyminen, kuormitustekijöiden tunnistaminen ja kanssakäyminen täytyy rakentaa uudella tavalla. Kehittyvä tekniikka antaa tähän työkaluja, mutta esihenkilötyötä ja esimerkiksi järjestelmien resurssointia tulee tarkastella. Etäjohtaminen on esihenkilöille haastavampaa kuin täysin paikan päällä olevien henkilöiden johtaminen.

Opinnäytetyössä tuotetun tiedon avulla voidaan jatkokehittää työpaikoilla yhteistoiminnassa etätyön johtamista. Korpela esittää, että työehtosopimusten kautta lähdetään hakemaan etätyölle roolia normaalina työn teon muotona ja sen erityispiirteitä käsiteltäisiin työnantajien yhteistoimintaelimissä tapana vähentää kuormitusta ja kehittää johtamista.

Opinnäytetyön tutkimus tehtiin talven 2022–23 aikana kirjallisuuskatsauksena. Työn toteuttaja Korpela valmistuu keväällä 2023 Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolista tiedolla johtamisen asiantuntijaksi.

Lisätietoja:
Pekka Korpela, pekka.korpela(at)edu.lapinamk.fi
Linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/794834