Tavoite

Tällä hetkellä rakennukset kuluttavat 40 % energiasta maailmanlaajuisesti sekä tuottavat kolmanneksen kasvihuonepäästöistä. Euroopan komission tiekartta nostaakin rakennukset yhdeksi kolmesta keskeisimmästä ja vaikuttavimmasta kehityskohteesta resurssitehokkuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Vähähiilinen ja älykäs rakentaminen ovat suuria haasteita rakennusalalle ja niihin panostaminen luo alueen toimijoille isoja mahdollisuuksia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Kestävän rakentamisen viitekehyksessä oleellista on analysoida rakennuksen ratkaisuja vastuullisuuden kaikilla osa-alueilla, rakennuksen koko elinkaaren aikana. Vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on selkeä osa kestävää rakentamista, ei se saa kuitenkaan ohjata valintoja esimerkiksi terveyden tai turvallisuuden kustannuksella.Arktisen kestävän rakentamisen verkosto –esiselvityshankkeessa tutkittiin alueen rakennussektorin toimijoiden halua osallistua kestävän rakentamisen viitekehyksessä toimivan verkoston toimintaan. Hankkeen tavoitteena oli myös määritellä verkoston toimintamalli, tavoitteet, potentiaaliset yhteistyötahot sekä tutkia digitaalisten alustojen hyödyntämistä verkoston toiminnassa. Hankkeessa tavoiteltiin yhteistyömuotoa, joka tarjoaisi Lapin rakennussektorille kilpailukykyä kestävän rakentamisen keinoin, tunnistaen kestävän rakentamisen ominaispiirteitä sekä ennakoiden alaa kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Tulokset

Hankkeen alkutaipaleella suoritettiin kestävän rakentamisen viitekehyksen määrittely, kohderyhmän määrittely sekä verkoston osapuolten tarvekartoitus. Kestävän rakentamisen määrittely oli tärkeä vaihe hankkeen kannalta, jotta pääviesti saatiin kohdennettua oikein kohderyhmää varten. Heti määrittelyn alussa huomattiin, että aihealue on erittäin laaja ja monimuotoinen, kuten kestävä kehitys yleensäkin. Teeman aiheita yksinkertaistamalla ja visualisoimalla luotiin pääviesti, jota hyödyntäen siirryttiin verkoston osapuolten tarvekartoitukseen. Kohderyhmästä eli kiinteistö- ja rakennusalalta kerättiin noin 300 toimijan lista, joiden kanssa keskustelu avattaisiin. Verkoston osapuolten tarvekartoitus toteutettiin haastattelemalla kohderyhmää puhelimitse, kasvotusten ja sähköisesti. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 100 kiinteistö- ja rakennusalan paikallista toimijaa. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää mahdollisten verkostotoimintaan osallistuvien osapuolten tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja valmiutta osallistua arktisen kestävän rakentamisen yhteistoimintaa ajatellen. Tarvekartoituksen pohjalta muodostettiin kuva kohderyhmän kestävän rakentamisen osaamisesta, verkoston toiminnan tarpeesta sekä fokusoitiin aiheita alueen toimijoiden lähtökohdista ja verkoston toimintatapoihin liittyvistä toiveista.Kestävän rakentamisen verkoston toiminta siirtyi tarvekartoituksen tuloksia hyödyntäen konkretiaan kes-tävä rakentaminen –klusterin muodossa, jossa verkoston kehittämiseen osallistuneilla organisaatioilla on jaetut, kunkin organisaation erityisosaamisaluetta vastaavat vastuualueet. Digipolis otti vastuulleen liike-toiminnan kehittämisen, Lapin ammattikorkeakoulu osaamisen kehittämisen ja Lapin Liitto aluekehittä-misen, käytännössä kaikki ovat kuitenkin olleet laaja-alaisesti mukana klusterin kehittämisessä ja kestävän rakentamisen edistämisessä. Tarvekartoituksen pohjalta verkoston toimintamallin suunnittelua ohjaaviksi teemoiksi nostettiin kolme huomiota:1.Kestävä rakentamisen ympäriltä pitäisi saada puolueetonta tietoa ja kokemuksia mm. merkitykses-tä, ratkaisuista, menetelmistä, hyödyistä sekä kehityssuunnista ja innovaatioista.2.Verkoston toimintamallissa tulisi näkyä jäsenet yhteen kokoavat tapahtumat, toimijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus sekä osaamisen kehittäminen3.Tärkeimmät teema-alueet (korjausrakentaminen, rakentamisen laatu, terveellinen sisäympäristö ja puurakentaminen)Lapissa muilla teollisuuden aloilla vaikuttavien klustereiden toiminnasta on saatu positiivista palautetta, joka osaltaan vaikutti klusterimuotoisen verkoston syntyyn. Klusterit toimivat tavanomaisesti maakunnallisina verkostoina, eikä kestävä rakentaminen –klusteri tee poikkeusta. Maakunnallisen toiminnan lisäksi klusterin toimintaan kuuluu verkostoitumista kansallisten ja kansainvälisten, samassa viitekehyksessä toimivien ryhmittymien kanssa. Näin hajallaan oleva tieto ja osaaminen saadaan koottua ja hyödynnettyä tehokkaammin. Verkostojen verkostoitumisen kaltainen laaja kokonaisuus vaatii kehittyäkseen joustavuuden ja avoimuuden ohella keskinäistä sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkoston digitaalisten alustojen esiselvityksessä perehdyttiin eri alustojen eroihin, ominaispiirteisiin sekä tarkoituksenmukaisuuteen verkostoitumisen ja klusterin toiminnan kannalta. Klusterin digitaalisten verkostoitumismahdollisuuksien ja näkyvyyden maksimoimiseksi valinnassa päädyttiin monialustaiseen lähestymistapaan, painottaen alustan käytön yleisyyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Tällä tavoin saavutetaan suurin osa verkoston kohderyhmien toimijoista. Sosiaalisen median alustoista käyttöön valikoituivat hyvin yleiset alustat, Facebook ja LinkedIn, lisäksi kestävän rakentamisen klusterille päädyttiin luomaan verkkosivut, jotka kokoavat kaikki oleellisimmat tiedot muun muassa klusterin toiminnasta, osapuolista ja tavoitteista.Yhteistoiminnan pilotoinnin tarkoituksena oli tarkastella verkoston toimintamallin ja tavoitteiden toteutumista. Klusterin kohderyhmälle järjestetään tapahtumia, joissa osallistujat saavat tietoa klusterista ja kestävään rakentamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tapahtumat keräävät alueen kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita yhteen tukien alueellisen osaamisen kehittymistä, yhteistyömahdollisuuksia sekä toimijoiden verkostoitumista. Tapahtumat suunniteltiin tarvekartoituksessa havaittujen, rakennusalalla vallitsevien tarpeiden mukaisiksi. Kestävä Rakentaminen klusteri oli järjestämässä marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana yhteensä 5 tapahtumaa ja lisäksi markkinoi aktiivisesti sidosryhmiensä järjestämiä tilaisuuksia. Tapahtumissa oli paljon eri toimijoita kohderyhmästä riippuen tapahtuman sisällöstä. Klusterin tulevaisuuden ja jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää varmistaa toiminnan mahdollistavat resurssit. Tällä hetkellä klusterin toiminnan käynnistäneet osapuolet ovat toimineet kestävää rakentamista tukevien hankkein tuomin resurssein. Tuki kansainväliselle yhteistyölle vuodelle 2018 varmistui jo vuoden 2017 lopulla, ja klusterin sekä kansallisen verkostoitumisen mahdollistavia resursseja tullaan hakemaan. Uuden tarvekartoituksen laatiminen klusterin toiminnan kohdentamiseksi toimijoiden tarpeeseen voi olla tarpeen vuodenvaihteessa uudistuneiden rakennusmääräysten myötä. Klusterin vaikuttavuuden maksimoimiseksi uusien jäsenten sitouttaminen on tärkeää alueellisen osaamisen kehittämisen sekä verkostoitumisen näkökulmasta, sekä mahdollistaa enemmän avauksia yritysyhteistyöhön. Jäsenten klusteritoimintaan sitouttamisessa ylläpitävien organisaatioiden rooli aktiivisena toimijana ja klusterin näkyvyyden ylläpitäjänä on ensiarvoisen tärkeää.