Tavoite

Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeen päätavoitteena oli selvittää, mitkä ovat palveluiden käyttäjänäkökulmasta (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (viranomaiset) verkkoasioinnin ja verkkopalveluiden käytön vahvuudet ja heikkoudet (nykytilanne) sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät (lähitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Päätavoitetta lähestytään tarkentavilla tutkimuskysymyksillä, jotka liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden 1) o saavutettavuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, 2) o käytettävyyteen, 3) o toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sekä 4) o käyttäjäprofiiliin.

Hankkeessa tutkittiin verkkoasioinnin (ml. internet- ja mobiilisovellutukset) arkea Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa asuvien ja erilaisia kansalaisryhmiä edustavien kansalaisten käyttäjänäkökulmasta sekä viranomaisten ja muiden hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen tuottajanäkökulmasta hyödyntäen molempien em. intressitahojen kokemusasiantuntijuutta kehitettäessä verkkoasiointia. Tarkastelun keskiössä olivat väestöryhmittäisen ja alueittaisen verkkoperustaisen asioinnin käytettävyyden, saavutettavuuden ja alueellisen tasa-arvon kysymykset, joihin haettiin vastausta toteuttamalla kyselyn molemmille em. intressitahoille maakunnittaisissa työpajoissa kerättävän aineiston lisäksi.

Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyistä tilastodatan lisäksi. Kansalaiskyselyssä ei ollut mukana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemeltä (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eikä Joensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mikä mahdollistaa digipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen näkemysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellisia työpajoja sekä hanketta tukevia haastatteluja järjestösektorin toimijoille ja saamelaisalueen avaininformanteille.

Tulokset

Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoisen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää internetasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paikkatietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunkikuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin paremmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuitenkaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Pohjois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohallinnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viranomaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digitalisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vahvasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoamat palvelut.

Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyttöön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva, alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positiivisen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.