Tavoite

Väestön ikääntyminen on tällä hetkellä terveyspoliittinen kysymys, joka korostuu erityisesti Itä -ja Pohjois-Suomen maakuntien laita-alueilla ja rajaseuduilla. Sairaanhoitajien eläköityminen näkyy työvoimatarpeen kasvuna ja heikentää olennaisesti terveyspalvelujen tasa-arvoista ja yhdenvertaista saattavuutta väljästi asutuilla alueilla. Pohjois-Karjalassa(erityisesti Pielisen-Karjala), Kainuussa (Suomussalmi) ja Lapissa (esim. Sodankylä) työelämä kärsii sairaanhoitajapulasta.Suureena haasteena on nuoren sukupolven hakeutuminen maakuntien keskuskaupunkeihin eikä alueille, joissa osaavanterveysalan työvoiman ja palvelujen tarve on suuri. Näillä alueilla on kuitenkin sosiaali -ja terveysalan ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneet näille alueille, ja joista voitaisiin kouluttaa sairaanhoitajia alueiden haastavaan työvoimatarpeeseen.P-K:n Pielisen-Karjalan (Juuka, Nurmes, Valtimo ja Lieksa), Kainuun ja Lapin tilanne on huolestuttava. Avoimiintyöpaikkoihin ja sijaisuuksiin eri palvelualueille ei ole osaavaa työvoimaa saatavilla. Virkoihin ei välttämättä ole yhtään hakijaa. Lisäksi ammatillista koulutusta on vain harvoilla ko. paikkakunnilla tarjolla. Väljästi asutuilla alueilla sairaanhoitajanosaamisessa korostuvat digitaalisuus (pitkät välimatkat), uudet palveluketjut ja itsenäinen päätöksenteko ja suoriutuminen työssään.Koulutus toteutetaan monimuotoisena verkko- ja lähiopetuksena sekä opinnollistamisella. Opetussuunnitelma rakentuumoduuleista ja amk:t hyödyntävät toisensa osaamisen vahvuuksia. Moduuleilla voi täydentää jo olemassa olevaaosaamista. Tasa-arvoinen osallistuminen ja helppo saatavuus mahdollistuu monimuotoisessa toteutuksessa.Opiskelijahaku kohdistuu erityisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntiin. Opetussuunnitelman hyviä käytäntöjävoidaan hyödyntää laajemminkin sairaanhoitajakoulutuksessa Suomessa.Amk:n kansainvälinen verkostoyhteistyö huomioidaan toteutuksessa. Opetukseen integroidaan ammattikorkeakoulujenhankkeiden tuloksia, hyviä käytänteitä ja uusia oppimisympäristöjä (mm. Digi-, pedagogiikka- ja valtakunnalliset hankkeet).Opiskelija osoittaa aiemmin hankkiman osaamisen AHOT-menettelyllä. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainenopiskelusuunnitelma (HOPS).Keskeinen sisältö:Ammattipätevyys direktiivi (EY/55/2013) määrittää yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajaopintoja (180 op).Valtakunnallinen sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke määrittää koulutuksen kompetenssit jaosaamisvaatimukset.Lisäksi sisällössä huomioidaan:1. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön tuntemus ja soveltaminen (sote uudistus)2. Kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut (Älykäs koti, kuntarajat ylittävä monialainen yhteistyö)3. Laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoidon tarpeen arviointi ja hoito (mm. terveyden edistäminen, perhetyö- jakriisitoiminta, mielenterveys- ja päihde, palliatiivinen hoito, kuntouttavat työmuodot, asiakasturvallisuus, vaikuttavuus,päätöksenteko)4. Dokumentointi ja sähköiset palvelut (sh etä- ja vastaanottotoiminta, asiakkaan kohtaaminen, eAmmattilaistenvalmennus)5. Uuden teknologian käyttöönotto ja valmiuksien vahvistaminen6. Moniammatillinen yhteistyö sote ja muiden kumppaneiden kanssa (mm. poliisi amk, rajavartiolaitos – suursimulaatiot,turvallisuus)7. Yrittäjyys (Y-Akatemia)