Tavoite

Ryhmähanke vastaa alueen tarpeeseen lisätä kaivannaisalan asiantuntijoiden määrää etenkin Pohjois-Suomessa. Kaivannaisalalla on osaajapula ja opiskelijoita on hankala saada koulutuksiin. Pula on etenkin suomenkielisistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kaivosalan osaajista ja asiantuntijoista, sekä laaja-alaisesta osaamisesta kaivannaisalalla. Kaivannaisalan yritykset korostavat suomenkielisten asiantuntijoiden tarvetta mm. työturvallisuussyiden takia. Epävakaa maailmantilanne, lisääntynyt kaivostoiminta ja vihreä siirtymä lisäävät painetta laadukkaan koulutuksen tarjoamiseen ja osaamisen lisäämiseen nimenomaan Suomessa.Kaivannaisala tarvitsee Pohjois- Suomessa lähivuosina lisää työvoimaa riittävän osaamistason varmistamiseksi. Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua monille kaivannaisalan toimijoille suureksi toimintaa rajoittavaksi haasteeksi. Lapin kaivostoimintaa on kehitetty paljon viimeisten vuosien aikana ja investoinnit jatkuvat yhä. Alan osaamista tarvitaan myös muullakin kuin kaivoksilla. Kaivosalan toimijat kokevat puutetta mm. kaivossuunnittelijoista, kaivosinsinööreistä, kaivosgeologeista, rikastusinsinööreistä ja kaivosalalle erikoistuneista kunnossapitoinsinööre istä. (Lähteet: Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa 2014–2025, TEM; Kaivosteollisuus ry)Jotta osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan, tulee myös alan koulutusta kehittää, lisätä ja sen houkuttavuutta parantaa. Kaivosalalla tarvitaan monialaista osaamista, jota muodostettavaan opintopolkuun kuuluvat erilaiset ammattikorkeakoulujen opintosuunnat tukevat. Alan tarpeellisuuteen ja tarpeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota ja viestiä uusille opiskelijoille opiskelu- ja työmahdollisuuksista alalla.Yhtenä isona ongelmana nähdään kaivannaisalan huono imago. Kaivosteollisuus ry teetätti kaivosalan imagosta kyselyn, joka paljasti, että etenkin nuorten mielikuva kaivosalasta oli hyvin negatiivinen. Mielikuva kaivosalasta on, että se on likaista maanalaista työtä, vaikka nykypäivänä etenkin korkeakoulutetut työskentelevät suurimmaksi osaksi suurien kaupunkien insinööritoimistoissa. Kuitenkin uudet vihreät teknologian sovellukset kuten digitaaliset kaupankäyntialustat, sähköautot, akut, aurinkopaneelit ja tuulivoimalat hyödyntävät kaivostoimintaa ja tarvitsevat raaka-aineita, sekä osaamista raaka-aineiden kierrätettävyydestä. Kestävä kaivostoiminta on siis vihreän siirtymän edellytys ja mahdollisuus. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajien tekemässä selvityksessä yhtenä kehittämistoimenpiteenä oli listattu kaivannaisalan markkinointi tulevaisuuden työpaikkana (lähde: Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan toimintasuunnitelma 2021–2024 – vahvuutena vastuullinen kaivannaisala, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajat).Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat uudet ammattikorkeakouluun hakeutuvat tutkinto-opiskelijat, sekä opiskelijat, jotka ovat jo aloittaneet ammattikorkeakouluopinnot.Kaivannaisalan houkuttelevuuden parantamiseksi, sekä opiskelijamarkkinoinnin kohdentamiseksi kohderyhmää tulevat olemaan myös toisen asteen opiskelijat.Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat korkeakoulut, joihin pyritään saamaan lisää opiskelijoita, sekä maakunnat, yritykset ja järjestöt.Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapille, sekä niiden elinkeinoelämälle hyötyä tulee koulutuksen myötä työllistyvien ihmisten eli veronmaksajien kautta. Myös osaamisen kehittyminen tulee pitkällä aikavälillä hyödyttämään kuntia ja yrityksiä.

Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyy koulutuspolku, joka johtaa ammattioppilaitoksesta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Koulutuspolun avulla voidaan parantaa alan houkuttelevuutta ja saada kaivannaisalalle uusia opiskelijoita, sekä tulevaisuudessa lisää osaamista ja työntekijöitä.Hankkeen suoran kohderyhmän suuruus on Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan alan noin 200 opiskelijaa, sekä niille hakevat opiskelijat. Hankkeen tavoitteena on, että koulutuspolun valitsee 5 opiskelijaa/vuosi/ammattikorkeakoulu. Tämä tarkoittaa yhteensä hankkeen aikana 30 polun kautta aloittavaa tutkinto-opiskelijaa.Koulutuspolulla on tavoitteena tuottaa hankkeen aikana suoritettuja opintopisteitä per opiskelija:Lapin AMK: 20 op, OAMK: 20 op, OY: 4 matematiikan kurssia 20 opOpiskelijoiden polku ja kriteerit määritetään yhteistyössä hankkeen aikana. On kuitenkin suositeltavaa, että ammattikorkeakouluopintoja suoritetaan riittävän pitkälle ennen yliopisto-opintojen aloittamista. Määrällisesti maisterivaiheen tutkinnon suorittamisen oikeuden voi saada Oulun yliopistossa arviolta vuosittain 15 AMK-taustaista opiskelijaa, mutta tämän todentaminen hankkeen aikana ei ole mahdollista (ellei polulle suuntaudu henkilö, joka on jo pitkällä amk opinnoissaan). Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollista aloittaa yksittäisten kurssien suorittaminen yliopistossa ennen amk tutkinnon valmistumista.Läpin hankkeen jatkuva yritysyhteistyö. Yritysten toiveita kuunnellaan ja koulutuspolulla pyritään vastaamaan työelämän tarpeeseen. Koulutuspolussa pyritään suoraan kehittämään yritysyhteistyötä, jota voidaan hyödyntää opiskelijoiden harjoitteluissa, opinnäytetöissä ja työllistymisessä.Hankkeessa selvitetään tämänhetkinen tila kaivannaisalan kiinnostuksesta opiskelijoiden keskuudessa, jonka perusteella voidaan markkinointia ja viestintää kohdentaa.

Tulosten hyödynnettävyys

Hankkeessa olevalla opintopolulla opiskelija voi ammattikorkeakoulussa vapaasti valita insinööriopintosuuntansa ja jatkaa määritettyjen kriteerien täyttyessä yliopistoon suorittamaan kaivos- ja rikastustekniikan diplomi-insinööriksi. Valmistuttuaan hänellä voi olla kahden eri ammattialan tutkinto suoritettuna. Koulutuksen myötä alalla toimivat yritykset hyötyvät uusista osaajista.