Tavoite

Hankkeen tavoite oli yhteispohjoismaisten, erityisesti pohjoisiin luonnon- ja kulttuuriolosuhteisiin soveltuvien Green Care/Grön Arena/NUR/ -liiketoiminta- ja palvelumallien kehittäminen. Liiketoiminta- ja palvelumallien luominen pohjoisten luonnonvara-alan ja matkailuyritysten sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen toimijoiden yhteistyönä hyödyntäen eri alojen osaamista ja resursseja rajat ylittäen.

Osatavoitteet:

  • Suomen ja Ruotsin luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollisuuksien ja haasteiden selvittäminen ja saadun tiedon hyödyntäminen palvelumallien luomisessa.

  • Yrittäjien Green Care -liiketoimintaosaamisen kasvaminen hankealueella.

  • Ympärivuotinen Green Care/Grön Arena/NUR/-liiketoiminta lisääntyy.

  • Muodostuu luonnonvara- ja matkailualan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan keskinäisiä yhteispohjoismaisia kohtaamisfoorumeita, yhteistyöverkostoja ja liiketoimintamalleja.

  • Osallistujamaiden luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden käsitteistöt yhtenäistyvät.

  • Hankkeessa pilotoitavien luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden taloudellisten ja hyvinvointia tuottavien vaikutusten selvittäminen palveluiden käyttäjien ja tuottajien näkökulmasta.

  • Tiedon ja kokemusten lisääntyminen luontolähtöisistä palvelu- ja liiketoimintamalleista sekä niiden toteuttamismahdollisuuksien vahvistuminen.

    • Tulokset

    Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet erinomaisesti. Yhteispohjoismainen kehittäminen on ollut antoisaa ja saavutetut tulokset ovat palvelleet hyvin kohderyhmiä ja uudenlaisten innovatiivisten luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittämistä alueella. Ulkoisessa viestinnässä pääasialliset käytetyt kanavat (hankkeen omat sivut, youtube ja fb) olivat aktiivisessa käytössä.  Hankkeessa tuotetut monipuoliset materiaalit löytyvät hankkeen youtube-kanavalta ja www-sivuilta. Sivuilta löytyy erikseen materiaalit yrittäjille sekä palvelun ostajille ja hankinnasta vastaaville tahoille. www-sivut ovat voimassa 2024 vuoden loppuun saakka. Hankkeen loppujulkaisuun ‘ Luontoarvot hyvinvoinnin lähteeksi’ on koottu keskeisimmät hankkeen tulokset. Ohjekortit tukevat yrittäjiä ja asiakastahoja luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa. Ohjekortit löytyvät julkaisusta. Julkaisu ja ohjekortit ovat sekä ruotsin että suomenkielellä ja ne kaikki löytyvät hankkeen sivuilta. Hankkeessa tuotettiin 7 uutiskirjettä puolivuosittain ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Selvitys Green Care liiketoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista tehtiin yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Suomen kanssa. Selvityksen tuloksia hyödynnettiin muun muassa webinaarien ja työpajojen sisältöjen suunnittelussa sekä loppujulkaisun artikkeleiden kirjoittamisessa. Hankkeessa toteutettiin yhteensä kymmeniä eri aiheisia työpajoja niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Työpajat olivat 2020 keväästä lähtien verkossa korona pandemiasta johtuen, mutta tämä toki mahdollisti paremmin osallistumisen yli alue- ja maarajojen. Norjan kv-työpaja pystyttiin toteuttamaan lokakuussa 2019 paikan päällä Mo i Ranassa. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, jotka ovat edelleen käytettävissä ja hyödynnettävissä. Green Care -video molemmilla kielillä löytyy youtubesta. Materiaaleihin sisältyy paljon webinaareja, joissa on tietoa mm. eri maiden luontoperustaisen toiminnan malleista, kokemuksia Green Care pilotoinneista, BMC:sta ja viranomaisohjaukseen liittyvää tietoa. Työpajat tukivat yrittäjien osaamisen kehittymistä, verkostoitumista ja kumppanuuksien syntymistä. Myös asiakastahoille työpajat olivat arvokkaita luontolähtöisten palveluiden tunnetuksi tekemisessä ja kontaktien luomisessa yrittäjiin. Yrittäjien osaamista tuettiin myös mentoroinnilla, mentoroitavia yrittäjiä oli yhteensä kahdeksan. Lapin alueella toteutettiin sote -alan ostaja- ja päättäjätahojen tapaamiset syksyllä 2021. Niiden tavoitteena oli kertoa luontoperustaisista hyvinvointipalveluista ja erilaisista tavoista toteuttaa niitä. Lisäksi pyrittiin selvittämään mitkä asiat vaikeuttavat niiden käyttöä ja miten käyttöä voitaisiin edistää. Liiketoimintamallien kokeiluja ja arviointeja toteutettiin Suomessa 13 ja Ruotsissa 5. Keski-Pohjanmaalla 3, Pohjois-Pohjanmaalla 3, Lapissa 7 ja Norbottenin alueella 5. Asiakkaita oli sosiaali- terveys- ja kasvatusalalta ja yrittäjien joukossa jo Green Care palveluita aiemmin tuottaneita yrittäjiä, mutta myös ensi kertaa Green Care palveluita tuottavia yrityksiä. Asiakkailta, asiakastahoilta ja yrittäjiltä kerättyjen palautteiden perusteella pilotit toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden toimintakyky vahvistui muun muassa minäpystyvyyden ja sosiaalisten taitojen osalta. Lisäksi asiakkaat saivat elämyksiä, kokemuksia ja oppivat uutta. Asiakastahot saivat kokemuksen luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden toimivuudesta asiakkailleen sekä tietoa tällaisten palveluiden saatavuudesta. Yrittäjät kehittivät pilotoinnin avulla palvelumallejaan, loivat verkostoja sote- ja kasvatusalalle sekä vahvistivat liiketoimintaan tarvittavaa osaamista.Liiketoimintamallien arvioinnissa käytettiin SROI arviointimenetelmää ja molemmista maista tehtiin omat caset, jotka on raportoitu loppujulkaisuun artikkeleiden muodossa. Suomen SROI-esimerkin valossa luontoperustaisten palveluiden yhteiskuntataloudelliset hyödyt näyttivät ylittävän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, kun asiakkaiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistuminen voidaan osoittaa vaihtoehtoiskustannusten kautta. Green Care -toiminnan kehittämisessä ja alueellisessa rahoittamisessa tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota toiminnan yhteiskuntataloudellisiin hyötyihin.