Tavoite

Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa oli hanke, jossa tavoitteena oli erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy luontoon tukeutuvien ja luontolähtöisten menetelmien ja toimintojen avulla. Erityistä ja vahvistettua tukea tarvitsevia maahanmuuttajia Lapin maakunnan alueella ovat luku- ja kirjoitustaidottomat, heikentyneen toimintakyvyn omaavat, traumatisoituneet maahanmuuttajat, maahanmuuttajanaiset (kotiäidit) sekä aikoinaan yksin, ilman perhettä ja turvaverkkoa tulleet alaikäiset maahanmuuttajat ja jo pitkään Suomessa asuneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole päässeet työllistymispoluille.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä ja lisätä maahanmuuttajataustaisen väestön hyvinvointia pohjoisilla paikkakunnilla vahvistamalla yhteisöllisyyttä kaksisuuntaisella kotoutumisella. Hankkeen toimintaympäristöt ovat yhteisiä maahanmuuttajataustaiselle väestölle ja kantaväestölle. Yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää myös kantaväestön hyvinvointia.

Tulokset

Hankkeessa kehitettiin ja arvioitiin luontolähtöisiä kotouttamistoiminnan menetelmiä ja työtapoja, joilla on vahvistettu maahanmuuttajien toiminta- ja työkykyä. Hankkeen kohderyhmänä olivat erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat, joille tehtiin hankkeen alku- ja loppuvaiheessa alkukartoitus ja loppuhaastattelu luontosuhteesta ja -osaamisesta sekä soveltuvasti toiminta- ja työkyvyn arviointi (Kykyviisari). Alkukartoituksen yhteydessä kartoitettiin myös luontolähtöiseen toimintaan sopivia ympäristöjä, joissa hanketta toteutettiin.

Hankkeen tulokset ovat alueen maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden tiedossa ja käytettävissä. Tuloksena on hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajien vahvistunut luontosuhde.

1. Maahanmuuttajien luontosuhde ja luonto-osaaminen ovat vahvistuneet. He ovat oppineet hyödyntämään luontoa hyvinvointinsa edistämisessä ja kiinnittyminen uuteen asuinympäristöön ja paikallisiin yhteisöihin on vahvistunut.

2. Luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntävät kaksisuuntaiset kotoutumisen mallit on tehty maahanmuuttajatyötä tekevien käyttöön; oppaat, julkaisu ja video.

a. malli maahanmuuttajien luontosuhteen kehittymiselle https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=6b41a157-3a9e-4727-a18c-95dd7b51c7b9

b. malli luontoympäristön hyödyntämisestä työllistymisessä ja toimeentulon tukena. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=33e40d3f-6163-4826-9e72-d8643f61329a

c. malli luontolähtöisestä vertaisryhmätoiminnasta (opinnäytetyö) https://www.theseus.fi/handle/10024/144598

d. videokuvaus hankkeen toiminnasta osallisuuden tukemiseksi https://www.youtube.com/watch?v=kWj2aaKsQaI

3. Maahanmuuttajien työelämätaidot ovat vahvistuneet. Suomen kieli, vuorovaikutus- ja tiimityötaidot ovat kehittyneet. Osallistujien työ- ja

toimintakyky on vahvistunut osallistamisen keinoin.

4. On tunnistettu ja löydetty tahoja, jotka voivat tuottaa Green Care -toimintaa kotoutumisen tueksi ja voivat tehdä yhteistyötä kunnissa

maahanmuuttajatyön parissa työskentelevien kanssa.

5. Ammattilaisten toimijoiden osaaminen ja tietotaito ovat lisääntyneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on ammattilaisten käytössä ja he hyödyntävät

sitä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

6. Yhteisöllisyys on rikastunut moniarvoisen elinympäristön ja luonnon kautta, kun paikalliset toimijat ja maahanmuuttajat rakentavat uutta yhteistä kulttuurista suhdetta luontoon monimuotoisesti. Hankkeessa on muodostunut toimenpiteiden ja osallisuuden kautta luonnollisia lähiverkostoja sekä erilaisia sosiaalisia tukiverkostoja.

Hankkeessa luotiin uudenlaisia pohjoiseen luontoon tukeutuvia kahdensuuntaisia kotoutumisen malleja maahanmuuttajille ja paikallisille yhteisöille sekä yhteistyökumppaneille kehittämällä ja mallintamalla maahanmuuttajaryhmille suunnattuja luontotyöpajoja, ohjattuja työtoimintakokeiluja (mm. tutustuminen luontoammatteihin) sekä vertaisryhmätoimintaa. Hankkeessa onnistuttiin edistämään kohderyhmän luontotietoutta ja luontoon vahvasti pohjautuvaa suomalaisen kulttuurin muotoja sekä vastavuoroisesti opittiin eri kulttuuritaustaisten ihmisten omista luontokokemuksista ja luonnonkäyttötavoista, joka puolestaan edesauttoivat osallisuuden ja kotoutumisen vahvistumisessa. Hankkeessa onnistuttiin tutustuttamaan osallistujaryhmät alueiden lähiluontopaikkoihin, jotka ovat helposti (kävellen, pyörällä, paikallisliikenne) saavutettavia ja joita maahanmuuttajat ovatkin hyödyntäneet itsenäisesti hankkeen toimenpiteiden (luontotyöpjajat ym.) jälkeen. Tämä edesauttaa identifioivaa kotoutumista – kun lähiluontopaikan haltuunotto tuo ilmiön osaksi arkea, luo se kiinnittymistä paikkaan ja samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden paikan (esim. lintutorni, laavu, piknikalue) käyttäjien kanssa.

Hanke mahdollisti luontoon tukeutuvien ja luontolähtöisten menetelmien ja niihin soveltuvien ympäristöjen omaksumisen ja käyttämisen osaksi kuntien kotouttamisohjelmia pilotoimalla ja arvioimalla luontolähtöisten kotouttamismenetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta, niin että hankkeen tuloksia on levitetty kuntien käyttöön ja ne ovat vapaasti saatavilla verkossa.

Hanke onnistui myös lisäämään alueen hyvinvointia muuttamalla eri väestöryhmien kohtaamistapoja ja toimintoja enemmän yhdessä suunnittelun ja tekemisen suuntaan. Hankkeen kohderyhmän osallistujat tutustuivat ja kohtasivat paikallisväestöä luontoalueilla ja luontotoiminnassa(vuorovaikutuksellinen kotoutuminen) ja solmivat harrastus/ystävyyssuhteita mm. jatkamalla toimintaa urheilu- tai yhdistystoiminnassa. Myös työllistyminen ohjattujen työtoimintakokeilujen jälkeen onnistui; palkkatyöhön työllistymisen lisäksi eräs osallistuja toi ystäviään mukaan saman työnantajan palvelukseen. Kotoutumisen edistymisen merkkeinä oli myös se, että luontotyöpajoihin, vertaisryhmätoimintaan ja ohjattuun työtoimintaan osallistuneet maahanmuuttajavanhemmat ohjasivat lapsiaan luontoharrastuksiin (mm. partiotoiminta) ja osallistuivat itse yhdistysten toimintaan.