Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka Aikataulu 1.9.2011 -30.06.2014 Kokonaisbudjetti EU-rahoituksen osuus 222500 € Organisaation oman rahoituksen osuus 15000 € Rahoituslähteet ESR 2007-2013 Hankkeen tila Päättynyt Tavoite Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikan avulla voidaan kehittää kuntien ja alueiden ennakoivan ja proaktiivisen hyvinvoinnin johtamista, tehostaa rekisteri- ja tilastotiedon tulkintaa ja soveltamista, paikantaa palvelujärjestelmän ja -prosessien kipupisteitä sekä kehittää hyvinvointiin liittyviä palveluja. Tavoitteena on, että hankkeen tutkijat ja asiantuntijat toimivat tiedon tuottamisen ja käyttämisen kehittäjinä vuorovaikutuksessa esimerkiksi kuntalaisten, kuntien strategiapäättäjien sekä operatiivisten päättäjien kanssa. Tavoitteena on edelleen, että kuntien päättäjät hyödyntävät tutkimusaineistoja hyvinvoinnin strategia- ja/tai operatiivisessa työssään sekä käyttävät aineistojen tutkimuksellisia analyysimenetelmiä. Hankkeen tavoitteena on siten antaa merkittävä panos kuntien hyvinvointi- ja terveysjohtamiseen sekä yleisemminkin kuntien hyvinvointistrategiseen suunnitteluun.Tavoitteena on kokeilemalla kehittää sellainen hyvinvoinnin kehittämisen toimintamalli, joka hyödyntää hankkeen tietotuotteiden tuottamaa monipuolista tietoa. Erityisenä tavoitteena on tarvelähtöisen hyvinvoinnin tilaa kuvaavan ja ennakoivan tiedon tuottaminen osaksi seutukuntien/kuntien hyvinvoinnin strategiatyötä sekä myös osaksi seudullisen ja kunnallisen hyvinvointipalvelujärjestelmän palveluiden ja palveluprosessien kehittämistä. Lisäksi mallin tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen asemaa hyvinvointipalveluiden tutkijana ja kehittämisen asiantuntijana. Tulokset Lapin lähitulevaisuutta rakenteistavat suuruuden ekonomiaa korostavat kansalliset rakenneuudistukset, jotka välillisesti tai välittömästi uudellenrakenteistavat ja murtavat perinteistä lappilaista kuntakarttaa ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen mallia. Kunta- ja valtionosuusjärjestelmien uudistamiseen liittyvät haasteet kuntataloudelle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat haasteet edellyttävät lappilaisia hyvinvointipalveluiden tuottamisesta vastuussa olevia viranomaisia ja poliittisia päättäjiä uudentyyppisten ja ennakkoluulottomien ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen sekä käytännön alueelliseen ja paikalliseen toteuttamiseen. Tutkimustulosten mukaan Lapin kuntiin kohdistuu tällä hetkellä voimakas eriytymis- ja polarisoitumiskehitys suhdanneherkkien toimialojen (kaivos- ja matkailualat) strategisesta asemasta johtuen, mikä heijastuu myös väestökehitykseen ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Julkisen sektorin kehitys ja toisaalta siinä tapahtuvat palveluinnovaatiot sekä kuntien eriytymiskehityksen hallinta tulevat olemaan Lapin elinvoimaisen kehittymisen avainkysymyksiä, joista tärkeimpänä tulee olemaan parhaillaan voimakkaassa muutosvaiheessa oleva valtion ja kuntien tehtäväjakojen konkreettiset vaikutukset Lapissa 2020-luvulla. Lapin väestökehitys on mitä ilmeisemmin tienhaarassa: edessä on joko hidas tai varsin nopeasti aleneva väestökehitys. Molemmille kehitystendensseille on perusteita ja heikkoja signaaleja. Työvoimaosuuksien aleneminen, ikäryhmien suhteiden muutokset, palvelurakenteiden keskittyminen suuriin keskuksiin, väestön ikääntyminen sekä valtion roolin ohenemisen jatkuminen Lapissa voivat yhdessä synnyttää kiihtyvän väestön alenemisen jakson. Toisaalta taloudellisten mahdollisuuksien onnistuneempi hyödyntäminen voi houkutella alueelle uutta elinkeinotoimintaa ja maahan muuttoa. Julkaisukokonaisuuden kirjoittajat haluavat osallistua hyvinvointitutkimuksesta käytävään keskusteluun sekä erityisesti Lappia koskevan hyvinvointikehityksen pohdintoihin. Kaikkiaan Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa on laadittu seuraavat neljä seutukunnallista hyvinvointibarometria ja kaksi seutukunnallista hyvinvointiselontekoa: 1) Itä-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-009-5); 2) Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-010-1); 3) Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-011-8); 4) Tunturi-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-012-5); 5) Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointiselonteko (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-014-9); 6) Tornionlaakson seutukunnan hyvinvointiselonteko (http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN%20978-952-316-014-9)