Tavoite

RAKLAB 2016 – Phase 1 -projekti toteutettiin suunnitteluprojektina, jossa keskeisimpänä sisältönä oli Rovaniemen rakennuslaboratorion uudistamisen tarpeen määrittely. Projektin toteutus sisälsi monia eri työvaiheita ja projektiin osallistui poikkitieteellisesti runsaasti Lapin AMKin henkilökuntaa. Osallistuminen oli innostunutta ja tarve laboratoriotoiminnan uudistumiselle oli projektin aikana usein esillä. Projektin päättyessä voidaan todeta, että suunnitteluvaiheen tärkeimmät tavoitteet hankintakokonaisuuden ja tilaratkaisuiden tarvelähtöisestä suunnittelusta sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistoiminnan tehostamisesta saatiin saavutettua. Tarvelähtöisessä suunnittelussa avainasemassa ovat olleet Lapin AMKin rakennustekniikan, maanmittaustekniikan ja myös ICT-alan opettajat sekä näiden alojen TKI-henkilöstö. Laboratorion toimintaa oppimisympäristönä kartoitettiin sekä nykyisen opetussuunnitelman että uudistuvan OPS2017-suunnitelman pohjalta. TKI-toiminnan osalta esiin on noussut laboratorion rooli TKI-toiminnan ympäristönä, erityisesti uudenlaisen osaamisen yhdistämisen sekä uusien innovatiivisten ratkaisuiden alustana. Yritysten ja muiden sidosryhmien rooli on myös ollut tarpeen kartoittamisessa tärkeä. Lukuisat keskustelut eri osa-puolten kanssa sekä muiden laboratorioiden benchmarking ovat valottaneet niitä tarpeita, joiden pohjalta laboratorion kehittämistä voidaan jatkossa suunnitella.

Tulokset

Lapin AMKin rakennuslaboratorio sai projektin aikana uuden nimen – Arctic Civil Engineering Lab eli ACE Lab. Nimi sopii kehittämisympäristölle hyvin ja on omaksuttu (ilman Lab-liitettä) myös rakennustekniikan tutkimusryhmän käyttöön. Projektissa määritellyn laboratorion toiminta-ajatuksen mukaan ACE Lab tarjoaa rakennuslaboratorion palveluita Lapin AMKin opetuksen ja TKI-toiminnan sekä alueen sidosryhmien tarpeisiin. Tehtyjen tarvekartoitusten pohjalta on laadittu kuvaus ACE Labin pääasiallisista teema-alueista ja määritelty keskeisimpien laboratoriotoimintojen sisältöjä. Näiden pohjalta on muodostettu alustava hankintasuunnitelma, joka toimii runkona investointivaiheen toteutukselle. Laboratoriotoimintaan liittyvän henkilöstön rooleja määriteltiin hankkeen aikana ja kaikista keskeisimmäksi tekijäksi on esitetty laboratorioinsinöörin roolin terävöittämistä jatkossa. Lisäksi esitettiin, että laboratorion jatkuvan kehittämisen varmistamiseksi perustetaan ohjausryhmä, joka huolehtii yhdessä laboratorion henkilöstön kanssa kehittämisen suunnista tulevaisuudessa. Hankkeessa pilotoitiin myös laboratorio-assistentti -nimisen opiskelijatehtävän toteutusta ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös projektin jälkeen. Projektin aikana on tehty myös alusta esitys laboratorion oman tiimin tai pienryhmän muodostumisesta. Olennaista on, että laboratorion toiminnot kehittyvät jatkossa myös itsenäisesti, tietysti yhteistoiminnassa tutkimusryhmätoiminnan ja opetustoiminnan kanssa. Projektin aikana määriteltiin myös TKI-toiminnan kehittämisen pohjaksi monialaisia avainteknologioita, joiden kautta TKI-toiminnan sisällöllistä ohjausta ja esim. henkilöstön osaamisen kehittämistä pyritään jatkossa toteuttamaan. Määrittely tehtiin yhteistoiminnassa Lapin AMKin strategiaprosessin sekä OPS2017-suunnittelutyön kanssa. Ns. Älykkään elinympäristön teknologiat -kokonaisuus on merkittävä strateginen linjaus, joka avaa mahdollisuuksia mm. digitalisaation vauhdittamiseksi rakennus- ja energiasektorin toiminnassa. Tärkeänä rakenteellisena seikkana kuvauksessa on nähty kehittämisteemojen lähtökohtainen poikkitieteellisyys ja monialaisuus. ACE Labin digitalisoinnin ja digitaalisen työnkulun vauhdittamiseksi projektin aikana tehtiin myös kuvaus Smart Lab -konseptista ja toteutettiin yksi pilotti aiheen tiimoilta. Konsepti mahdollistaa älykkäiden järjestelmien integroitumisen perinteisten laboratoriotoimintojen lomaan. Pilotin tehtävänä oli kokeilla rakennustekniikan alan mittausten soveltamista aidossa Internet Of Things -ympäristössä ja toimia referenssinä konseptin jatkokehittämiselle ja soveltamiselle. Digitaalisuuden teemaan liittyen projektissa määriteltiin myös älykkään talotekniikan tai tila-automaation ympäristön liittämistä nykyisiin laboratoriotiloihin. Taloteknisten järjestelmien älykäs ohjaus on tunnistettu erääksi merkittäväksi osaamisalueeksi niin talo- ja energiatekniikan opetuksen kuin TKI-toiminnankin näkökulmasta. Tilaratkaisut ovat eräs keskeinen osa rakennuslaboratorion uusiutumista. Tässä projektissa on esitetty useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka voidaan toteuttaa joko osittain tai vaikka kokonaisuudessaan. Nykyisten tilojen kunnostaminen (ns. Facelift) on syytä toteuttaa joka tapauksessa. Merkittävää lisärakentamista sisältävien suunnitelmien osalta päätöksenteko on osa monimutkaisempaa kokonaisuutta, johon vaikuttaa koko Lapin AMKin tason tulevaisuuden suunnittelu tilojen suhteen. Myös näitä ”optimaalisen tulevaisuuden” visioita on esitetty hankkeen pohjalta laaditussa kehittämissuunnitelmassa. Projektin toteutus oli laajan osallistumispohjan ja monialaisen lähestymistavan vuoksi paikoin haastavaakin. Erityisesti eri osapuolten aikataulujen yhteensovittaminen on ison toimijajoukon vuoksi monimutkaista. Projektin aikana on kuitenkin edistytty niin laboratorion suunnittelussa kuin muussakin toiminnassa. Mm. opetushenkilöstön ja TKI-toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt projektin seurauksena, mikä on tärkeä suuntaus jatkon kannalta. RAKLAB 2016 – Phase 1 projekti on päättynyt 31.12.2015. Alun perin tarkoituksena ollut projektikokonaisuuden toinen vaihe (Phase 2) on suunnitteluprojektin aikana päätetty yhdistää ICT-alan laboratorioiden kehittämishankkeen kanssa. Yhdistämisessä on paljon hyviä puolia. Yhdistetyn projektin hallintoa voidaan keventää, toteutuksessa voidaan huomioida monialaisuus jo projektin rakenteeseen sisällytettynä, hankintoja voidaan toteuttaa keskitetysti ja kaikista tärkeimpänä näkökulmana voidaan pyrkiä uudenlaiseen osaamisen yhdistelemiseen eri alojen asiantuntijoiden välillä.