Tavoite

SoteDialogit-hanke oli valtakunnallinen hanke ja se toteutettiin yhdeksän maakunnan alueella.Hankkeeseen osallistuneet pilottiorganisaatiot edustivat kunnallisia ja yksityisiä vanhuspalveluiden, lastensuojelun, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä erityisopetuksen organisaatioita, työyhteisöjä tai tiimejä. Kehittämistyöhön osallistui koko henkilöstö erilaisista johtamis- ja esihenkilötehtävistä, vastuualueilta ja ammattiryhmistä.Päätoteuttaja oli Tampereen yliopisto ja osatoteuttajina Itä-Suomen yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Yhteistyötahoja olivat Talentia, Superliitto, Kunteko ja Keva.Yhteinen teoreettinen perusta oli dialogisen johtamisen, organisaation ja kehittämisen viitekehys. Kehittämistapa oli tutkimusavusteinen, yhteistoiminnallinen ja dialoginen. Oppimista ja uudistumista edistettiin luovuutta ja innovointia aktivoivilla menetelmillä. Eri toteuttajalla oli omat kehittämistyön pilotit. Kehittämistapa, kehittämisen vaiheet, ohjaus- ja kehittämismenetelmät sekä -työkalut vaihtelivat toteuttajittain.Hankkeen yleiset kehittämistavoitteet olivat:- työhyvinvoinnin parantaminen- johtamisen ja esihenkilötyön, erityisesti dialogisen työhyvinvoinnin johtamisen ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden johtamisosaamisen kehittäminen- dialogisuus ja reflektio -metataitojen ymmärtäminen, siinä harjaantuminen ja kehittyminen.Kehittämistarpeet ja -tavoitteet kohdentuivat lisäksi yksilö-, tiimi- ja työyhteisötasoisiin tai johtamisen organisatoristen vastuu- ja osaamisalueiden yhdeksään teemaan:- perus- ja ydintehtävät, priorisointi, asiakaskeskeisyys- dialogisuuden edellytykset, rakenteet ja fyysiset, sosiaaliset ja henkiset dialogitilat (tiedonkulku ja viestintä, vaikutusmahdollisuudet, osallisuus, yhteistyö, vuorovaikutus, dialoginen toimintatapa, palaverit ja kokoukset)- työn hallinnan tukeminen (kuormituksen ja paineiden vähentäminen, perehdyttäminen, osaamisen ja työn vaativuuden tasapaino)- dialoginen ja osallistava johtamistapa- vastuut ja työnjako- työn piirteet, työ- ja palveluprosessit, asiakaskeskeisyys- organisaatio ja uudet organisoitumistavat, yleisimpänä tiimit ja niiden itse- ja yhteisöohjautuvuus- pelisäännöt (laatiminen, arviointi, seuranta) ja- voimavarat ja työvälineet.

Tulokset

Piloteissa kehittämistarpeisiin vastaamisessa onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin, vaikka hankkeen puolivälissä alkanut koronapandemia toi omat ongelmansa kehittämistyölle. Pilotteihin rakentuneiden käytäntöjen avulla työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen sekä jatkuva kehittämistoiminta tulivat luontevaksi osaksi yhteisöjen rakenteita ja arkisia työprosesseja. Tätä tukivat erityisesti kehittyneet johtamistapa jadialogitilat, palaveri- ja kokouskäytännöt, pelisäännöstöt sekä työ- ja palveluprosessien kehittäminen.Hankkeessa tehtiin kaksi arviointia (2020 ja 2021), joissa toteuttajat ja pilottien johdon ja työntekijöiden ryhmät arvioivat hanketta eri näkökulmista. Hankkeen alussa ja lopussa tehtiin työhyvinvointikysely.Arviointien mukaan hanke tarjosi pilottien henkilöstölle kehittämisympäristön, jossa mahdollistuivat uudistuminen, erilaisissa muutoksissa tarvittavan osaamisen lisääntyminen ja vahvistuminen. Pandemian aikaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta työhyvinvointikysely osoitti myönteistä muutosta. Kehittymistä oli tapahtunut yksilö-, tiimi-, työyhteisö- ja johtamisen tasoilla. Vaikuttavuus ja hyvät tulokset kohdentuivat erityisesti tiimien toimintaan sekä dialogi- ja reflektiotaitoihin. Johtamisen ja esihenkilötyön kohdalla kehittämistyö vaikutti parhaiten johtamiseen, työntekijöiden ja johdon välisiin suhteisiin, työpaikan kehittämiseen sekä tiedonkulkuun ja viestintään. Paras ja laajin muutos ja kehittyminen tapahtui tiimien tasolla. Kehittämistyön onnistuminen näkyi selkeänä tyytyväisyyden lisääntymisenätiimitoimintaan. Se näkyi yhdenmukaisempana näkemyksenä perustehtävästä, parempana sitoutumisena yhteiseen tavoitteeseen ja yhteisten vastuiden kantamisena. Tyytyväisimpiä oltiin keskinäiseen vuorovaikutukseen tiimissä, itsenäiseen toiminnan suunnitteluun ja vastuunjaon selkeyteen. Myös keskinäinen luottamus, arvostus ja tuki lisääntyivät.Hankkeessa on tuotettu julkaisuja, työhyvinvoinnin itsearvioinnin mittari ja siihen liittyvät ohjeistukset työpaikkojen käyttöön, videoita, infograafeja, webinaarisarja sekä opinnäytetöitä. Hankkeen verkkosivuille https://projects.tuni.fi/sotedialogit/ on koottu kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali ja muuta teemoihin liittyvää tietoa.