Tavoite

SoteDialogit -kehittämistyön avulla lisätään moniammatillisessa ja verkostoituneessa työkontekstissa tarvittavia dialogisia ja reflektiivisiä eri tahojen ja toimijoiden kohtaamisia. Kehittämisessä vahvistetaan sote-toimintaympäristön edellyttämää osaamista sekä osaamisen ja uudistumisen johtamista. Tavoitteena on turvata toimintaympäristössä ja työssä tarvittava osaaminen, korkea työn laatu, asiakaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky sekä organisaatioiden ja ammattilaisten uudistuminen.

Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Kullakin toteuttajalla on omat soteorganisaatiot kehittämistyössä vastuukohteinaan.

Kehittämistapa on tutkimusavusteinen, yhteistoiminnallinen ja dialoginen. Organisationaalista oppimista ja uudistumista edistetään käyttämällä luovuutta ja innovointia aktivoivia osallistavia ja dialogisia menetelmiä ja työkaluja. Osahankkeiden kehittämistyön vaiheet, toteutustavat ja menetelmät vaihtelevat toteuttajittain.

Hankkeen tavoitteiden toteutumisen myötä on mahdollista saada aikaan laajaa tuloksellisuutta, parantunutta työelämän laatua ja innovaatioita (sosiaalisia, teknisiä- ja prosessi-innovaatioita). Hankkeessa keskitytään

– kehittämään sote-organisaatioissa tarvittavaa osaamista ja johtamisosaamista, erityisesti työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtamisen osalta

– paikantamaan hankkeeseen osallistuvien sote-organisaatioiden erilaisia kehittämistarpeita ja

– etsimään ratkaisuja kehittämistarpeisiin yhteiskehittämisen avulla.

Hankkeen kohdeorganisaatioita ovat vanhuspalveluja ja lastensuojelun palveluja tuottavat sote-organisaatiot ja niiden henkilöstö eri ammattiryhmissä, johtamis- ja esimiestehtävissä sekä vastuualueilla.

Hankkeella:

– kehitetään dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti sote-työpaikkojen henkilöstön osaamista, rakenteita, työtä, palveluita, palveluiden tuottamisen tapaa ja palvelukulttuuria

– tuetaan, harjaannutetaan ja vahvistetaan osaavaa, dialogista, tuloksellista ja vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisosaamista

– vahvistetaan osallistuvien osaajien ja esimiesten yliammatillisia taitoja ja metaosaamista, joita ovat dialoginen toimintatapa, reflektiivinen työote, muutos- ja uudistumiskyky sekä digitalisaatio

– tuetaan ammattilaisten ja työyhteisöjen dialogista toimintatapaa ja toimintakulttuuria, ja täten mahdollistetaan asiakkaiden/potilaiden dialoginen, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen.

– johtamista kehittämällä lisätään asiakkaiden ja heidän omaistensa voimautumista, osallisuutta omaan hoitoonsa ja siten parempaa vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan ja terveytensä edistämisestä

– ennaltaehkäistään psykososiaalisia riskejä kehittämällä työ- ja toimintamalleja.

Hankkeessa vastataan seuraavin kehittämiskysymyksiin:

1.Mitä ovat kohdeorganisaatioiden toimijoiden ja niiden asiakkaiden kokemat uudistumisen tarpeet?

2.Minkä asioiden/tekijöiden osaamisessa ja johtamisessa pitää uudistua ja muuttua? Mitä kannattaa säilyttää? Mistä kannattaa luopua?

3. Millaista johtamisosaamista tarvitaan?

4. Millainen työnantajan, johdon ja esimiesten tarjoama tuki edistää henkilöstön jaksamista, työkyvyn ja hyvinvoinnin turvaavan osaamisen rakentumista sekä tuottavaa ja laadukasta työtä? Millaista tukea johto ja esimiehet tarvitsevat?

Tulokset

Piloteissa kehittämistarpeisiin vastaamisessa onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin, vaikka hankkeen puolivälissä alkanut koronapandemia toi omat ongelmansa kehittämistyölle. Pilotteihin rakentuneiden käytäntöjen avulla työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen sekä jatkuva kehittämistoiminta tulivat luontevaksi osaksi yhteisöjen rakenteita ja arkisia työprosesseja. Tätä tukivat erityisesti kehittyneet johtamistapa jadialogitilat, palaveri- ja kokouskäytännöt, pelisäännöstöt sekä työ- ja palveluprosessien kehittäminen.Hankkeessa tehtiin kaksi arviointia (2020 ja 2021), joissa toteuttajat ja pilottien johdon ja työntekijöiden ryhmät arvioivat hanketta eri näkökulmista. Hankkeen alussa ja lopussa tehtiin työhyvinvointikysely.Arviointien mukaan hanke tarjosi pilottien henkilöstölle kehittämisympäristön, jossa mahdollistuivat uudistuminen, erilaisissa muutoksissa tarvittavan osaamisen lisääntyminen ja vahvistuminen. Pandemian aikaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta työhyvinvointikysely osoitti myönteistä muutosta. Kehittymistä oli tapahtunut yksilö-, tiimi-, työyhteisö- ja johtamisen tasoilla. Vaikuttavuus ja hyvät tulokset kohdentuivat erityisesti tiimien toimintaan sekä dialogi- ja reflektiotaitoihin. Johtamisen ja esihenkilötyön kohdalla kehittämistyö vaikutti parhaiten johtamiseen, työntekijöiden ja johdon välisiin suhteisiin, työpaikan kehittämiseen sekä tiedonkulkuun ja viestintään. Paras ja laajin muutos ja kehittyminen tapahtui tiimien tasolla. Kehittämistyön onnistuminen näkyi selkeänä tyytyväisyyden lisääntymisenätiimitoimintaan. Se näkyi yhdenmukaisempana näkemyksenä perustehtävästä, parempana sitoutumisena yhteiseen tavoitteeseen ja yhteisten vastuiden kantamisena. Tyytyväisimpiä oltiin keskinäiseen vuorovaikutukseen tiimissä, itsenäiseen toiminnan suunnitteluun ja vastuunjaon selkeyteen. Myös keskinäinen luottamus, arvostus ja tuki lisääntyivät.Hankkeessa on tuotettu julkaisuja, työhyvinvoinnin itsearvioinnin mittari ja siihen liittyvät ohjeistukset työpaikkojen käyttöön, videoita, infograafeja, webinaarisarja sekä opinnäytetöitä. Hankkeen verkkosivuille https://projects.tuni.fi/sotedialogit/ on koottu kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali ja muuta teemoihin liittyvää tietoa.