Tavoite

Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Struven ketju kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökohteeksi valituista mittauspisteistä kuusi sijaitsee Suomessa. Mittauspisteet ovat historiallisesti tärkeitä, mutta myös erinomaisia näköalapaikkoja. Kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestiä Jäämeren rannalla ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua nimitettiin aiemmin Venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, sillä alun perin ketju kulki vain kahden valtakunnan, Venäjän ja Ruotsin, alueella. Lisätietoa Struven ketjusta löytyy mm. Maanmittauslaitoksen sivulta.

Tornionlaakson Struven alueella on kaksi maailmanperintöluetteloon kuuluvaa pistettä: Aavasaksa ja Alatornion kirkko. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään LEADER-ohjelman puitteissa ‘Struve Route Network’ kumppaniverkoston kanssa, jossa on toimijoita Ruotsista, Virosta ja Latviasta.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Struven ketjun tunnettuutta niin Tornionlaakson alueen asukkaiden, yhdistysten, yritysten kuin matkailijoidenkin keskuudessa ja luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle mm. saattamalla paikalliset toimijat yhteistyöhön kansainvälisen verkoston kanssa. Hankkeen avulla pyritään parantamaan ketjun hyödyntämisen mahdollisuuksia, ja sen vaikutuksesta lisääntynyt palvelutarjonta ja ketjun markkinointi tuonee alueelle uusia kulttuurimatkailijoita. Lisäksi alueen asukkaiden tietämys Struvesta kasvaa. Pyrimme erityisesti lisäämään paikallisten toimijoiden yhteyksiä niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin verkostoon sekä lisäämään tietämystä Struven ketjusta ja sen mahdollisuuksista mm. liiketoiminnassa ja opetuksessa.

Tulokset

Tornionlaaksossa kierrettiin syksyllä 2018 sekä Suomen että Ruotsin maailmanperintöpisteillä neljästä maasta saapuneen joukon voimin, Viron pisteillä vierailtiin seuraavana keväänä ja Latviassa syksyllä 2019. Matkoilla oli mukana kylätoimijoita, yrittäjiä ja muita sidosryhmien edustajia. Covid-19 esti useampien benchmarkkausmatkojen tekemisen, vaikka hankeaikaa toiveikkaana jatkettiinkin lokakuuhun 2021. Tutustumismatkoilla pidettiin palaute- ja ideointityöpajoja, joista saatiin pohjaa Struven ketjun erilaisille hyödyntämisajatuksille.Hankkeen aikana tuotettiin kehittämissuunnitelma Struven ketjun tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi, ja siitä muotoiltiin Interreg Pohjoinen -esiselvitysrahoituksella kolmen Struven ketjun pohjoisimmalla alueella olevan maan kanssa Maailmanperintö Struven ketjun pohjoiset osat -hanke, joka omassa toiminnassaan jatkaa Tornionlaakson Struvessa aloitettua työtä. Tornionlaakson Struvessa luotuja yhteyksiä pidetään myös yllä.

Tulosten hyödynnettävyys

Uudet materiaalit tulevat käyttöön eri pisteissä ja niitä voidaan jakaa alueella keskeisimmille toimijoille mm. Metsähallituksen toimipisteisiin (luontokeskukset jne). Muilta osin hyödynnettvyys riippuu siitä, syntyikö jo tämän hankkeen aikana uutta liiketoimintaa tai saatiinko lisärahoitusta tarkennetuille kehittämissuunnitelmille.