Tavoite

Tutkimuksessa tarkasteltiin kehitysvammaisten lasten kuntoutuksen toteutumista arjen toimintaympäristöissä. Tutkimus kohdistui erityisesti kuntoutuksen suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen, yksilöterapioiden koettuihin vaikutuksiin ja niiden tavoitteluun sekä kuntoutuksen yhteistoimintaan. Moninäkökulmaisen ja -menetelmällisen tutkimuksen aineistona olivat lasten vanhempien kyselyaineisto, terapeuttien kyselyaineisto, vanhempien haastattelut, fokusryhmähaastattelut varhaiskasvatuksen toimijoille  ja opetuksen ammattilaisille sekä lasten kuntoutussuunnitelma-asiakirjat.

Tulokset

Tutkimustulosten mukaan vanhempia kuultiin kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Lasten ja vanhempien roolit, osallistuminen, toiveet, tarpeet ja omat tavoitteet tulivat asiakirjoissa esille kuitenkin vain harvoin. Yksilöterapioiden koetut hyödyt ja vaikutukset liittyivät lapsen toimintakyvyn kehittymiseen sekä perheenarjen sujumiseen. Terapeuttien tuki vahvisti myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten osaamista kuntoutumista tukevissa toimintatavoissa. Toisaalta kuntoutusjärjestelyt saattoivat kuormittaa perheenarkea. Kuntoutuksen yhteistoiminnan edellytykset rakentuivat ilmapiiristä ja asenteista, sitoutumisesta ja vuorovaikutussuhteista sekä käytännön järjestelyistä ja puitteista. Nämä edellytykset vaikuttivat siihen, mitenammattilaiset tukivat lapsen arkeen osallistumista. Kuntoutussuunnitelmien kirjaamista, terapeuttien käyttämiä toimintatapoja, kuntoutuksen yhteistoiminnan käytäntöjä ja terapioiden vaikutusten seurannanvälineitä olisi kehitettävä laadukkaan kuntoutuksen toteuttamiseksi.Tutkimuksen toteutus ja tulokset ovat luettavissa kokonaisuudessaan vertaisarvioidussa teoksessa:Kippola-Pääkkönen A, Vesterinen A, Kinnunen A & Karhula M. (2024). Kuntoutus kehitysvammaisen lapsen toimintakyvyn ja osallistumisen mahdollistajana. Tutkimuksia 166, Kela. http://hdl.handle.net/10138/588121

Tulosten hyödynnettävyys

Tutkimusraportti ’Kuntoutus kehitysvammaisen lapsen toimintakyvyn ja osallistumisen mahdollistajana’ tarjoaa tietoa kuntoutuksen suunnittelun kehittämiseen, osallisuutta tukevaan kuntoutuksen toteutukseen sekä kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentumiseen ja sitä edistäviin tekijöihin. Kela kehittää palveluitaan tietoon pohjautuen, ja palvelukuvaukset ohjaavat kuntoutuksen toteutusta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin kuntoutuspalveluiden kehittämistyössä.