Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen Rahoittajat Lisätietoa Susanna Helavirta Aikataulu 1.5.2023 -31.03.2026 Kokonaisbudjetti EU-rahoituksen osuus 212892 € Organisaation oman rahoituksen osuus 42579 € YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Koulutus Sosiaaliala Osaamisryhmä Osallisuus ja toimintakyky Rahoituslähteet ESR+ 2021-2027 (40) Hankkeen tila Käynnissä Osaamiskärjet Vaikuttavat palvelut, toimintamallit ja älykkäät ympäristöt hyvinvointityössä Tavoite Hankkeen tarkempina tavoitteina on:1. Kartoittaa sijaishuollon osaamisvajeita ja koulutustarpeita sekä niiden alueellisia eroja maakuntakohtaisten osaamiskartoitusten avulla2. Vahvistaa koulutustaustalta ja osaamisprofiililtaan sijaishuoltoyksiköiden heterogeenisen henkilöstön osaamista koulutuksen avulla3. Vahvistaa koulutuksen avulla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaamista liittyen sijaishuollon viranomaisyhteistyöhön, päätösten tekoon ja niiden valmisteluun, palveluiden järjestämiseen ja saatavuuteen sekä kilpailutukseen.4. Vahvistaa sijaisperheiden ammatillista osaamista koulutuksen avulla.5. Luoda henkilöstölle ja organisaatioiden käyttöön helposti saatavilla oleva jatkuvan oppimisen verkko-oppimateriaali maakunnalliset erityistarpeet huomioiden.6. Kehittää sijaishuollon laatua parantamalla sijaishuollon ammattilaisten kykyä hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista ja organisaatioiden resursseja.7. Rakentaa koulutuksen ja sijaishuollon palveluntuottajien jatkuvan yhteiskehittämisen rakenne ja käytännöt.8. Laatia sijaishuollon osaamisprofiilit, jotka tukevat eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen tunnistamista tekemällä näkyväksi niissä vaadittavan osaamisen erot ja erityisyydenAlueelliset erityistavoitteetPohjois-Savo: Tavoitteena on selvittää pohjoissavolaisten lastensuojelun sijaishuollon perhehoidon osaamisvajeita ja koulutustarpeita sekä rakentaa erityisesti perhehoitajille suunnattuja jatkuvan oppimisen moniammatillisia oppimateriaaleja, opetussisältöjä ja koulutusmoduuleja yhteistyössä hankkeessa toimivien korkeakoulujen ja alueellisten palvelutuottajien kanssa. Osaamisen vahvistamisessa huomioidaan digitaaliset ratkaisut ja eri ammattiryhmien tarpeet osaamisen vahvistamiselle.Lappi: Tavoitteena on sijaishuollon ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja esiin nostettuihin lappilaisten sijaishuoltotoimijoiden osaamistarpeisiin vastaaminen jatkuvaa oppimista tukevien oppimateriaalien avulla hyödyntäen korkeakoulutuksen, työelämän ja kokemusasiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on laatia sijaishuollon osaamisprofiilit hankkeessa maakunnittain toteutettavan yhteiskehittämisen avulla mahdollistaen erilaisen asiantuntijatiedon mukana olemisen. Osaamisprofiilien laadinnassa hyödynnetään hankkeessa tehtyä osaamiskartoitusta, ajankohtaista tutkimustietoa, sijaishuollon laatukriteereitä, vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksia ja tulevan lastensuojelun kokonaisuudistuksen näkökulmia. Tavoitteena on, että osaamisprofiilien avulla tunnistetaan ja tehdään näkyväksi se, millaista osaamista eritasoissa sijaishuoltopalveluissa tarvitaan. Niiden tavoitteena on myös tukea eri tasoisten sijaishuoltopalveluiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaantoa ja sitä kautta vahvistaa sijaishuollon veto- ja pitovoimaa.Pirkanmaa: Tavoitteena on tunnistaa osaamistarpeita ja lisätä lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden osaamista liittyen sijaishuoltopaikan valintaan, päätösten tekoon ja niiden valmisteluun, lapsen ja hänen läheistensä suhteiden ylläpitoon, lapsen ja vanhempien kanssa työskentelyyn, sijaishuollon toimijoiden kanssa työskentelyyn, palveluiden järjestämiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyen. Tavoitteena on kehittää sijaishuollon päätöksentekoon liittyviä rakenteita ja prosesseja yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja palvelun tuottajien kanssa sekä rakentaa yhdessä toimijoiden kanssa jatkuvan oppimisen opetussisältöjä, oppimateriaalia ja koulutusmoduuleja.Kymenlaakso: Tavoitteena on vahvistaa sijaishuollon toimijoiden osaamista lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen. Tietoa kootaan sekä kokemusasiantuntijoilta hankkeen toimenpiteissä että aiemmin toteutetuista hankkeista ja tutkimuksista. Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen ja huomioiminen auttaa kehittämään sijaishuollon osaamista niin, että se vähentää epäkohtia sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Hankittua tietoa hyödynnetään opintokokonaisuuksien työstämisessä. Lisäksi hankkeen toimenpiteiden yhteydessä muotoillaan pysyvää rakennetta alueellisen sijaishuollon osaamisen jatkuvaan vahvistamiseen.Varsinais-Suomi: Tavoitteena on alueella sijaitsevien lastensuojelulaitosten osaamisen vahvistaminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisten toimijoiden osaamisen vahvistaminen edesauttaa lastensuojelulain edellytyksen toteutumista lasten sijoittamisesta lähelle omia läheisverkostojaan. Varsinais-Suomen tavoitteena on lisäksi mallintaa työpaikoilla tapahtuvan osaamisen vahvistamista. Tulokset Hankkeen pääasiallisena lopputuloksena on osaamiskartoituksen, opintokokonaisuuksien ja osaamisprofiilien yhteiskehittämisen myötä tapahtunut osallistuneiden osaamisen vahvistuminen, joka vastaa paremmin sijaishuollon ja yhteiskunnan tarpeisiin. Osaaminen myös tunnistetaan tehdyn osaamiskartoituksen avulla aiempaa paremmin. Lastensuojelun sijaishuollon organisaatioiden oppimismyönteinen ilmapiiri on kehittynyt helposti saatavilla olevan, aikaan ja paikkaan sitomattoman itseopiskelumateriaalin myötä. Kartoitus- ja kehittämistoiminta on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä sijaishuollon kentän toimijoiden ja työntekijöiden kanssa, jolloin opintokokonaisuuksien ja oppimateriaalin kehittäminen onperustunut käytännölliseen tietoon, yhteiseen reflektointiin ja konsensuksen rakentamiseen.Opintokokonaisuuden kehittämisessä on huomioitu myös lapsi-/nuorisonäkökulmainen kehittäminen kokemusasiantuntijoiden sekä kokemusnuorten kanssa. Tällä varmistetaan, että hankkeen kautta kehittyisi rakennetta yhteiskehittämisen praktiikkaan paitsi eri toimijoiden välille, myös nuorten ja ammattitoimijoiden välille.Oppimateriaalin käyttö on varmistettu luodulla jatkuvan yhteistyön toimintamallilla, jolla sen koulutuksen eri osaamisalueet integroidaan sopivan kokonaisina itseopiskeltavina paketteina työntekijöiden työtehtäviin ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä työnantajan täydennyskoulutusvelvoitteeseen. Toimintamalli ja alueelliset verkostot on rakennettu tulevia sijaishuollon kehittämistarpeita varten. Vastaavaa sijaishuollon koulutusta monitoimijaiselle ja moniammatilliselle henkilöstölle ei aiemmin ole ollut lainkaan saatavilla, vaikka tarve on ollut tiedossa pitkään. Hankkeen päätyttyä tähän tarpeeseen on vastattu.Hankkeen tuloksena syntyy oppimismateriaalia, jossa on noin viisi eri osaamisaluetta/oppimiskokonaisuutta. Oppimiskokonaisuudet muodostuvat aiheesta riippuen 3-5 pienemmästä moduulista, joista kunkin laajuus on yksi opintopiste. Oppimateriaaleina tuotetaan yhteensä noin 20 videota ja / tai podcastia; 30 erilaista tehtävää, esim. reflektiotehtäviä, monivalintatehtäviä, testejä, case -tehtäviä sekä yksi 360 oppimisympäristö lastensuojelulaitoksesta toiminta- ja kasvuympäristönä. Osaamiskartoituksista ja osaamisprofiileista kirjoitetaan omat erilliset raportit.VAASI-hanke noudattaa jatkuvan arvioinnin periaatetta. Edistymistä seurataan väliarviointeina 2/24 ja 2/25. Väliarviointien keinoin edistetään hankkeen toteuttamista. Kokoava loppuarviointi toteutetaan 1/2026. Väli- ja loppuarvioinnit perustuvat hankkeen aikana kerättyyn arviointimateriaaliin. Webinaareista ja työpajoista kerätään palautetta. Palautetta kerätään määrällisesti (esimerkiksi kyselyt) ja laadullisesti (keskustelut ja avoimet kysymykset kyselyissä). Oppimiskokonaisuuksien pilotointivaiheessa kerätään käyttäjäkokemusta pre- ja post-kyselyillä. Hankkeen aikana pyydetään osallistujien itsearviointia.Hankkeesta laaditaan kirjallinen loppuraportti, joka julkaistaan hankkeen päättyessä. Siinä kuvataan tulokset väli- ja loppuarvioinneista. Tulosten hyödynnettävyys Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi). hankkeen oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sijaishuollosta ja sijaishuollon ammatillisesta osaamisesta kiinnostuneet, esimerkiksi oikeustoimen (käräjäoikeus, juristit), sivistystoimen (peruskoulun opettajat), psykiatrian työntekijät, urheilu-, nuoriso-, kulttuuri- ja harrastustoimen ohjaajat. Oppilaitokset voivat rakentaa sijaishuoltoon kohdennetun oppimateriaalin ympärille tutkinnon osia ja opetuskokonaisuuksia. Kansalliset valvontavirastot VALVIRA ja AVIt saavat hankkeessa TP2 tuotetuista raporteista ja selvityksistä käyttöönsä perustietoa sijaishuollon käytännön tason ammatillisista haasteista ja ratkaisuista sekä TP4 mallinnuksia sijaishuollossa tehtävän työn sisällöistä, kompetensseista ja osaamistarpeista. Voivat käyttää pohdinnoissa kilpailutusmalleissa ja valvontakohteita nimettäessä. OPM saa hankkeessa TP2 tuotetuista raporteista ja selvityksistä pohjatietoa jonka pohjalta ministeriö voi arvioida sijaishuollon henkilöstön tulevaisuuden valtakunnallisia koulutusstandardeja ja koulutussisältöjä (perus- ja erikoistumiskoulutuksia, täydennyskoulutusmalleja) sekä allokoida näiden rahoitusta. Maakunnalliset alueet saavat TP3 luodusta yhteiskehittämisen toimintamallin ja verkoston Hyvinvointialueet saavat TP2, TP3 pohjalta käyttöönsä tilannekatsauksen sijashuollon ykytilasta ja voivat linjata millaista lastensuojelun sijaishuollon laatua halutaan tulevilla hyvinvointialueilla tavoitella. Lastensuojelun kokonaisuudistuksessa mukana olevat tahot saavat ajankohtaista tietoa ja jäsennyksiä sijaishuollon paikasta palvelujärjestelmässä sekä sijaishuollon osaamisesta ja kompetensseista.