Yhteiskunnan rakennemuutos on vähentänyt koirien käyttöä porotöissä ja joillakin alueilla porokoirien käytön perinne on vaarassa.

Porot herättävät tunteita, etenkin jos ne erehtyvät viljelyksille tai puutarhoihin, joissa ne voivat aiheuttaa vahinkoja. Aitaaminen on tehokas keino vahinkojen ennaltaehkäisyyn, mutta on alueita, joille aitaaminen ei sovellu. Tällöin porot pitää karkottaa muilla keinoin.

Konkreettinen tieto koirien tehokkuudesta lisää koirien käyttöä poropelätteinä. Tietoa saadaan ensi vuonna Sallan paliskunnan alueella tehtävistä kenttäkokeista, joiden avulla vertaillaan erilaisten menetelmien tehokkuutta.

Suunniteltu ”Peltoporokoiran käyttöohje” helpottaa koirien pitoa ja koulutusta tehtäväänsä. Kyseessä on opas, jossa neuvotaan peltoporokoiran koulutusta tassusta pitäen. Laajan asiantuntijajoukon vinkit kootaan kansien väliin ja omistajan on helpompi rakentaa yhteistyötä koiran kanssa. Opetusvideot auttavat eri tasoisia koirankouluttajia.

Koira on ollut jo kauan poromiehen paras apuri porojen siirtämisessä. Ennen moottoriaikakautta koira on ollut renki, joka on auliisti siirtänyt poroja haluttuun suuntaan.

Niina Mattila on Sallan paliskunnan osakas ja käyttänyt paljon koiria porotöissä. Hankeidea tulikin ammattikorkeakoululle juuri häneltä.

– Koiraa porotöissä käyttävät tietävät, että ihmisen paras kaveri on tehokas myös porovahinkojen ennaltaehkäisyssä. Silti monet vasta harkitsevat koiran ottamista, koska sen pelätään olevan työläs pitää ja kouluttaa.

Aiemman kokemuksen perusteella koira on kustannustehokas työkalu porojen siirtämisessä. Koira pitää porot poissa ihmistä paremmin, jolloin koirakon tarvitsee käydä kohteessa harvemmin kuin pelkkien ihmisten. Tämä tieto kannustaa ottamaan koiria ja kouluttamaan ne mukaan porotöihin.

Porotöissä käytettävien koirien lisääntyvä käyttö vähentää ihmistyön tarvetta. Peltoporokoirien myötä kulttuuri työkoirien käytöstä porotöissä vahvistuu eteläisellä poronhoitoalueella. Lisääntyvä tieto hyvistä työkoirista kannustaa koiraharrastajia hankkimaan lappalaiskoiria esimerkiksi lammaspaimeniksi ja harrastuskoiriksi.

– Tärkeintä koirien käytössä on, että porojen aiheuttamien vahinkojen tehokas ennaltaehkäisy parantaa elinkeinojen ja asukkaiden välistä yhteistyötä, Niina Mattila tiivistää.

Lisätietoja: Sanna Vinblad, p. 040 701 2238, sanna.vinblad(ät)lapinamk.fi
Kirsi Muuttoranta, p. 040 50 250 68, kirsi.muuttoranta(ät)lapinamk.fi

Lapin ammattikorkeakoulun hanke ”Peltoporokoirien käytön tehostaminen” (PEPOKO) on saanut Lapin ELY-keskuksen myöntämän rahoituksen Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain (986/2011) sekä Kolttalain (253/1995) tutkimusmäärärahoista (poro-talouden Makera). Hankkeen toteutusaika on 1.8.2018–31.3.2020.