Kokemustietoa hyödyntävät digitaaliset tiedolla johtamisen työvälineet vauhdittavat lasten, nuorten ja perheiden julkisten hyvinvointipalvelujen kehittymistä asiakaslähtöisiksi ja asiakasarvoa tuottaviksi.

Hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijan koulutusohjelmaan liittyvä Saara Ahon opinnäytetyö tarkastelee kokemustietoa hyödyntäviä digitaalisia tiedolla johtamisen työvälineitä lasten, nuorten ja perheiden julkisten hyvinvointipalvelujen näkökulmasta.

Lasten, nuorten ja perheiden julkiset hyvinvointipalvelut muodostavat laajan ja moniulotteisen kokonaisuuden. Tiedolla ja tiedolla johtamisella on merkittävä rooli yhteiskuntien kestävässä kehityksessä, sopeutumiskyvyssä ja toivotun tulevaisuuden mahdollistamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden julkisten hyvinvointipalvelujen tiedolla johtamista haastaa tiedon pirstaleisuus, saatavuus ja tietoaukot. On tunnistettu, että tarvitaan yli hallinnon rajat ylittäviä tilannekuvia, vahvempaa ilmiö- ja aluetasoista tietoa ja vahvempaa kokemustiedon hyödyntämistä. Opinnäytetyö tarjoaa näkökulmia näihin haasteisiin ja tarpeisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tuloksena syntyi kokonaiskuva kokemustietoa hyödyntävistä digitaalisista tiedolla johtamisen työvälineistä sekä niihin sisältyvästä monimuotoisesta hyötypotentiaalista lasten, nuorten ja perheiden julkisten hyvinvointipalveluiden tiedolla johtamisessa.

Kokemustietoa hyödyntävät digitaaliset tiedolla johtamisen työvälineet ovat tuloksien mukaan ominaisuuksiltaan monimuotoisia ja palvelevat keskeisimmin asiakas- ja potilastyötä, käyttäjäkeskeistä palvelujen kehittämistä, trendien, tarpeiden ja tilannekuvien muodostamista, koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä tutkimuksen tarpeita.

Työvälineet voivat vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevaa kokonaiskuvaa, lisätä ymmärrystä ja kollektiivista viisautta sekä tukea asiakaslähtöistä päätöksentekoa systeemisesti. Työvälineet voivat tukea laaja-alaista osallisuutta, vuorovaikutusta, kollaboraatiota ja päätöksenteon demokratisoitumista luoden avoimia palauteprosesseja ja vahvistaa systeemin sisältäpäin suuntautuvaa jatkuvaa kehittämistä.

Työvälineet voivat merkittävästi edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä, laadun paranemista, palvelujen saatavuutta, palvelujen integraatiota ja koordinaatiota sekä yksilöllisten tarpeiden vastaavien palvelujen järjestämistä. Teknologiset ratkaisut eivät kuitenkaan luo itsessään lisäarvoa, vaan lisäksi tarvitaan muutosta ajattelussa, johtamisessa sekä vallitsevissa rakenteissa.

Opinnäytetyön tulokset hyödyttävät ensisijaisesti toimeksiantajana toimineen Itlan digitaalisen tiedolla johtamisen työvälineen jatkokehittämistyötä. Laajemmin opinnäytetyö tukee yleisesti lasten, nuorten ja perheiden julkisten hyvinvointipalvelujen tiedolla johtamisen edistämistä, kokemustiedon hyödyntämistä sekä tiedolla johtamisen digitaalisten työvälineiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Lisätiedot:
Saara Aho
ahonsaara(at)gmail.com