Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen uusi vastaanottomalli kansantauteja sairastavien potilaiden hoidossa nopeuttaa potilaan hoitopolkua sekä edistää moniammatillista yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan rakenneuudistus edellyttää perusterveydenhuoltoa luomaan uusia toimintatapoja, jotta potilaat saavat laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa. YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen konsultaatiovastaanottomallin jalkauttamisvaiheen toimivuutta, hyötyjä ja mahdollisia haasteita. Tavoitteena oli huolellisesti kerätyn ja analysoidun aineiston avulla kuvata, kuinka konsultaatiovastaanottomalli toimii käytännössä.

Opinnäytetyö tehtiin määrällisenä kaksivaiheisena tutkimuksena, jonka ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin seuranta-ajalta konsultaatiovastaanotolla käyneiden potilaiden määriä ja tulosyitä. Toisessa vaiheessa konsultaatiovastaanottoa pitävälle henkilökunnalle lähetettiin Webropol -kysely, jolla selvitettiin henkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia konsultaatiovastaanotosta.

Konsultaatiovastaanotto on Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa moniammatillisen yhteistyön pilotin aikana kehitetty vastaanottomalli, jonka ideana on ollut tukea etenkin kansantauteja sairastavien potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä. Vastaanottomallissa potilas tulee sairaanhoitajan vastaanottoajalle niin, että lääkäri on reaaliaikaisesti konsultoitavissa ja voi tarvittaessa käydä potilasta katsomassa. Toimintaympäristönä Kontinkankaan hyvinvointikeskus on yksi suomen suurimmista sosiaali- ja terveyskeskuksista. Hyvinvointikeskuksen suuri koko asettaa haasteita hoitoon pääsylle, jatkuvuudelle ja laadulle, sekä moniammatillisen yhteistyön syventymiselle.

Konsultaatiovastaanotolla kävi eniten verenpainetautia sairastavia potilaita, joko itsenäisenä tulosyynä tai yhdistettynä johonkin muuhun tulosyyhyn. Myös tyypin 2 diabetes, hyperkolesterolemia sekä astma olivat yleisiä tulosyitä. Uniapneaselvittelyihin hakeutuneet potilaat olivat ohjautuneet hyvin konsultaatiovastaanotolle. Toisen vaiheen kyselytutkimus osoitti, että konsultaatiovastaanottoa pitävä henkilökunta arvioi verenpainetautia sekä hyperkolesterolemiaa sairastavien potilaiden soveltuvan joko erinomaisesti tai hyvin konsultaatiovastaanotolle. Muiden potilaiden kohdalla oli mielipiteissä selkeästi enemmän hajontaa, esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden soveltuvuus vastaanotolle jakoi mielipiteitä.

Konsultaatiovastaanoton onnistuminen edellyttää oikeanlaista potilasvalintaa, joka onnistuessaan vaikuttaa paitsi potilastyytyväisyyteen, myös työhyvinvointiin, ajankäyttöön ja työn hallintaan. Konsultaatiovastaanottomalli toimii hyvässä tai kohtalaisessa hoitotasapainossa olevien kansantauteja sairastavien potilaiden hoidossa, jotka hyötyvät sekä lääkärin että hoitajan työpanoksesta. Monisairaat potilaat, joilla on useita terveyteen liittyviä huolia eivät sovellu konsultaatiovastaanotolle ajankäytön haasteiden vuoksi.
Konsultaatiovastaanottoa tulisi laajentaa niin, että useampi ammattilainen osallistuisi konsultaatiovastaanottotoimintaan huomioiden hoidon jatkuvuus. Selkeät vastuut, roolit ja työnjako helpottavat ammattilaisten sitoutumista.

Lisätietoja

Tanja Karkkola
tanja.karkkola(at)pohde.fi