Koulutusviennillä tarkoitetaan mitä tahansa koulutuksen tai osaamisen myyntiä ulkomaille. Kyse on ammattimaisesta liiketoiminnasta, johon suomalaisten korkeakoulujen valmiudet eivät vanhastaan riitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan maassa kuin maassa merkittävin koulutusmyynnin volyymi tulee tutkinto-opiskelusta perityistä lukuvuosimaksuista. Osansa tekee myös koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvä arviointi-, oppimateriaali- ja konsultointiliiketoiminta. Suomen tavoitteena on, että vuonna 2025 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tutkintoa suorittavia ulkomaisia opiskelijoita vähintään 60 000. Nykytaso on noin 20 000.

Koulutusvienti ei tarkoita vain ulkomaalaisia opiskelijoita Suomessa, vaan opiskelu voi tapahtua myös opiskelijoiden kotimaissa, suomalaisten korkeakoulujen kumppanimaissa tai verkon välityksellä.

Kansainvälinen kilpailu lahjakkaista maksavista opiskelijoista on kovaa. Vaikka suomalainen koulutusosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua, ei maa ole kovin vetovoimainen. Yhtenä syynä pidetään suomalaisten korkeakoulujen heikkoja valmiuksia tuotteistaa, markkinoida ja myydä koulutuksia globaaleilla markkinoilla.

Ministeriössä on laadittu koulutusviennin tiekartta vuosille 2016−2019.

Raha ei liiku

Lapin ammattikorkeakoulun opetusjohtaja Veli Juola tunnistaa koulutusviennin ongelmat myös Lapin ammattikorkeakoulussa.

Korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on tähän saakka perustunut tasavertaiseen kumppanuuteen, ei asiakkuuteen.

– Osaamme verkostoitua ja tehdä sopimuksia, joissa ihmiset, tieto ja osaaminen liikkuvat, mutta raha ei, Veli Juola kertoo win-win-vaihtoperinteestä.

Hänen mukaansa vaatii aivan uudenlaista otetta ryhtyä tuotteistamaan osaamista, laittaa sille hintalappu, etsiä potentiaalisia asiakkaita ja lähteä maailmalle myymään.

Sillä tiellä kuitenkin jo Lapin AMKissakin ollaan. Vuoden alussa on perustettu yrityspalveluyksikkö tuotteistaa ja myy ammattikorkeakoulun osaamista kotimaisille yritysasiakkaille. Kansainväliset markkinat olisivat tälle toiminnalle luonteva askel lähitulevaisuudessa.

– Meille olisi melko luontevaa myydä suomalaista tapaa kouluttaa. Se tarkoittaa sekä opetussuunnitelmatyötä että opetusmenetelmiä, joista eritysesti verkko-opetus on Lapin AMKissa korkeatasoista, Veli Juola kuvailee Suomen pohjoisimman ammattikorkeakoulun vahvuuksia.

Torniossa otettu ensiaskeleet

OKM:n selvityksissä painotetaan kokonaisten tutkintojen myyntiä, mutta aihetta voi lähestyä myös tuotteistamalla lyhempiä koulutuskokonaisuuksia kumppanin tai asiakkaan tarpeen mukaan. Näin on lähdetty liikkeelle Lapin ammattikorkeakoulun Tornion kampuksella.

Kaupan ja kulttuurin osaamisalajohtaja Leena Alalääkkölä kertoo, että tähän mennessä on myyty kahtena vuonna Murmanskiin valmennuskurssia AMK-opintoihin ja liiketalouden opintokokonaisuus ESA Groupille Ranskaan. Siihen myytiin myös e-oppimisen palvelut.

– Ihan alussa ollaan. Isompi asia on potentiaali, Leena Alalääkkölä kertoo.

Hän on samoilla linjoilla Veli Juolan kanssa: kansainvälinen kysyntä kohdistuu enemmän ammattikorkeakoulun tapaan toimia kuin itse opetettavan tieteenalan substanssiin.

– Opintojen ohjaus, verkossa opiskelu, työelämälähtöinen opiskelu, tuutorointi ja tiimissä opiskelu ja tiimiopettajuus olisivat kovaa valuuttaa. Kun vain ehtisi käymään neuvotteluja, Leena Alalääkkölä tiivistää.

Aasialaiset arvostavat henkilökohtaista panosta

Paraikaa Torniossa opiskelee 19 intialaista opiskelijaa. New Delhissä toimivalle IILM Institute for Higher Education -yliopistolle myytiin kuukauden mittainen yritysinnovoinnin ja tiimityön opintokokonaisuus.

Kauppaa edelsi kahden vuoden mittainen yhteistyö, jonka aikana kaksi ammattikorkeakoulun opettajaa kävi opettamassa New Delhissä.

– Intiassakin on vaikeaa haastaa Britannian, Kanadan ja Saksan maineikkaita yliopistoja. Pitää uskaltaa olla erilainen ja korostaa omia vahvuuksia, lehtori Teresa Chen kertoo kaupan taustoista.

Lapin AMKilla niitä ovat Lappi, arktisuus, puhdas luonto ja rauhallinen toiminta- ja opiskeluympäristö.

Verkostot ja allianssit, joita OKM peräänkuuluttaa koulutusviennin vetureiksi, eivät Teresa Chenin mukaan oikein toimi idässä. Tuloksiin päästään vain luomalla henkilökohtaisia kontakteja.

Ennakkoluulottomasti Intiasta Tornioon

Malika Kapoor ja Anmol Singh tulivat oikopäätä Suomeen kun tilaisuus avautui. Kukaan ryhmän 19 opiskelijasta ei ollut käynyt Suomessa aiemmin ja maa ja kulttuuri ovat siten uusi kokemus kaikille.

Opiskelijoita valmennettiin ennakkoon Suomi-tietoudella, mutta kulttuurishokki oli silti melkoinen.

– Tapakulttuuri on hyvin erilainen kuin mihin olemme tottuneet. Tiesimme, että täsmällisyys ja suoruus ovat Suomessa tärkeitä hyveitä, ja niin ne tosiaan ovat, Anmol Singh hymyilee.

Malinka Kapoor innostuu kertomaan häntä hämmästyttäneistä asioista. Kummallisuuksien joukkoon kuuluu se, miten näin pieni kansa on pystynyt luomaan tämän kaltaisen vaurauden. Suomalaisten ystävällisyys tuli myös yllätyksenä.

– Etsin jotain ruokakaupassa kun toinen asiakas tuli yllättäen auttamaan. Ihmisten avuliaisuus on hämmästyttävää! Malinka Kapoor ihastelee.

Opiskelijat eivät keksi kritisoitavaa, vaikka Teresa Chen – intialaista syntyperää hänkin – rohkaisee puhumaan suoraan, sillä Suomessa niin saa tehdä. Sen sijaan Anmol Singh innostuu vielä kehumaan opetuksen korkeaa tasoa ja käytännöllisiä ja osallistavia opetusmenetelmiä.

Opiskelijaryhmän kanssa elokuun viettää Torniossa myös professori Sanjeev Sareen, jolle suomalainen toimintatapa on entuudestaan tuttu aiemman työn Nokia-yhteyksien kautta.

Hänen mukaansa intialaisten nuorten kansainvälinen orientaatio on vahva. Osin syynä on maan kulttuuri ja historia, osin se, että Intia kuuluu tällä hetkellä voimakkaimmin kasvaviin talouksiin.

Tornion tarjouksesta teki kiinnostavan myös tieto samaan aikaan käynnissä olevasta Arctic Summer School -kesäkampuksesta, jossa on mukana opiskelijoita ja vierailevia luennoitsijoita eri puolilta maailmaa.

Tähtäimessä myös alueiden business-yhteistyö

Tällä hetkellä Torniossa tehdään eniten ponnisteluja Kiinaan. Viime kevään laaja asiakaskierros Pekingissä, Nanchangissa ja Shanghaissa poiki tarjouksia, jotka ovat nyt asiakkailla arvioitavana.

Ajatuksena on tarjota Kiinaan 60 opintopisteen eli noin vuoden mittaisia opintopaketteja. Opiskella voisi verkon välityksellä Kiinasta, mutta myös niin että AMKin opettajat opettavat Kiinassa paikan päällä. Yksi kuukausi voitaisiin varata lähiopetukseen Rovaniemellä tai Torniossa. Jos hyvin menee, on Leena Alalääkkölällä jo jatkoakin varten pelikenttä mietittynä:

– Jos kiinalainen opiskelija saa suoritettua 60 opintopisteen edestä opintoja englanniksi, ei varmasti ole epäilystä kielitaidosta. Sitten voisivatkin opinnoissaan parhaiten menestyneet astua sisään Lapin AMKiin suoraan toiselle vuosikurssille.

Lopputuloksena tavoitellaan siis myynnin lisäksi hyviä, maksavia tutkinto-opiskelijoita. Samalla rakennetaan alueiden välille yhteistyön siltoja, jotta voitaisiin edistää yritysten keskinäistä kaupankäyntiä.

– Kiinalaiset ovat todella kiinnostuneita arktisesta alueesta ja kumppaneista, joiden avulla tänne pääsee, Leena Alalääkkölä tietää.

Lisätietoja

Chen Teresa, Lehtori, 050 310 9213
Alalääkkölä Leena, Osaamisalajohtaja, 0400 559 065
Juola Veli, Opetusjohtaja, 0400 264 910

sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(ät)lapinamk.fi

——————

Lähteinä on käytetty OKM:n julkaisuja Koulutusviennin tiekartta 2016–2019  ja Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Selvitysryhmän muistio: Toimenpideohjelma koulutusviennin edellytysten parantamiseksi.