Kouluterveydenhoitajilla on monipuolista digiosaamista 01.11.2024 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistäminen (YAMK) tutkintokoulutuksen opiskelijat Anu Hankonen ja Terhi Sunnari tutkivat opinnäytetyössään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kouluterveydenhoitajien digiosaamista ja odotuksia digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä yhteistyössä. Digitaaliset terveyspalvelut ovat tulleet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää täydentäen ja korvaten perinteisiä vastaanottokäyntejä. Tämä edellyttää uudenlaista osaamista terveydenhuollon ammattilaisilta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille on lisännyt tarvetta kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on kehittää ja käyttöönottaa uusia digitaalisia palveluita sekä yhtenäistää alueen digitaalista palvelutarjontaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvinvointialueelle kouluterveydenhoitajien digiosaamisesta ja odotuksista liittyen digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä yhteistyössä. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2024 aikana Webropol-kyselyllä. Vastaajat olivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskenteleviä kouluterveydenhoitajia. Digiosaaminen rakentuu monista tekijöistä Tulosten perusteella kouluterveydenhoitajien digiosaaminen on hyvällä tasolla. Erityisesti osaamista on tietokoneen yleisimpien ohjelmien ja palveluiden sekä potilastietojärjestelmien käyttöön. Kouluterveydenhoitajilla on motivaatiota hyödyntää digitaalisia palveluita omassa työssään sekä halua oppia niistä lisää. Digiosaamisen kehittymiselle haasteita tuovat esihenkilöiltä saatavan tuen riittämättömyys sekä kollegoiden kielteinen suhtautuminen digitalisaatioon. Sen sijaan ylemmän johdon koettiin tukevan uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Käyttöönotossa erityisesti resurssien riittävyys sekä monipuolinen koulutus koettiin tärkeänä. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä huomioitavia näkökulmia Digitaalisia palveluita kehitettäessä on hyvä huomioida digiosaamiseen vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi esihenkilöiden riittävä tuki sekä kollegoiden vaikutukset. Kehittämisen eri vaiheisiin on hyvä ottaa mukaan terveydenhuollon ammattilaisia, sillä osallistuminen voi vahvistaa halua käyttää digitaalisia palveluja sekä lisätä ymmärrystä digitaalisten palveluiden hyödyistä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä yhteystyössä digitaalisia palveluja nähtiin mahdolliseksi hyödyntää esimerkiksi eri ammattiryhmien välisissä konsultaatioissa ja erilaisissa digitaalisissa hoitopoluissa. Yhteistyö nähtiin tärkeänä, mutta haasteeksi koettiin eri potilastietojärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonkulun ongelmat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämisessä sekä hyvinvointialueen yhteisten ratkaisujen suunnittelussa. LisätietojaAnu Hankonen, anu.hankonen(at)edu.lapinamk.fiTerhi Sunnari, terhi.sunnari(at)edu.lapinamk.fi