AMKin ulkoisen rahoituksen potti oli viime vuonna Suomen suurin. Ulkoista rahoitusta hankittiin yhteensä 8,9 miljoonaa euroa.

Lapin ammattikorkeakoulun edeltäjät – RAMK ja Kemi-Tornion AMK – keräsivät viime vuonna tutkimus- ja kehittämistyölleen valtakunnan suurimman rahoituspotin.

Toiseksi parhaiten rahoittajat onnistuivat vakuuttamaan Oulun AMK ja Turun AMK, jotka jäivät reilun miljoonan euron päähän Lapin ammattikorkeakouluista. Kaikkien 26 ammattikorkeakoulun ulkoisen rahoituksen keskiarvo oli noin 3,9 miljoonaa euroa.

Lapin ammattikorkeakoululla, kuten kaikilla AMKeilla, on kaksi alueellista tehtävää: korkeakoulutus ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö TKI. Viime vuoden tietojen valossa Lapin AMKin startti on myös TKI-työssä erittäin lupaava.

Vuoden 2013 luvuissa ei ole kyse satunnaisesta piikistä, vaan tilanne on ollut erityisesti Kemi-Tornion osalta hyvä aina. Tekniikan ja luonnonvara-alan TKI-päällikkö Seppo Saarella on selvä käsitys mistä hyvä tulos johtuu.

– Olemme ensin valinneet toiminnan kärjet ja rakentaneet niiden ympärille tutkimusryhmät, jotka ovat lähteneet kehittämään toimintaansa sekä laadun että volyymin suhteen. Valinnoissa on otettu huomioon sekä opetus että yritysten tarpeet. Toimintaa on tehty pitkäjänteisesti, jolloin osaaminen on sillä tasolla, että se riittää Lapin lisäksi valtakunnan tasolla ja kansainvälisestikin. Tutkimusryhmien osaaminen kasvaa koko ajan, Seppo Saari kertoo.

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyö edellyttää korkeakoululta aina myös omaa rahoitusta. Ammattikorkeakoulut rahoittavat TKI-toimintaansa ulkoisella rahalla keskimäärin 60-prosenttisesti. Lapin ammattikorkeakoululla ulkoisen ja sisäisen rahoituksen suhde on 80 – 20. Eli sen lisäksi, että ulkoisen rahoituksen kertymä oli viime vuonna maan suurin, on ulkoisen ja omarahoituksen suhde Lapissa selvästi keskimääräistä parempi. Selitys piilee toiminnan uskottavuudessa, sen vaikutukset on pantu merkille ja tunnustettu.

– Toimintamme on yrityskumppaneiden taholla koettu hyödylliseksi, jolloin he ovat valmiit panostamaan omaa rahaa. Lisäksi esimerkiksi Kemin kaupunki panostaa toimintaan Digipolis Oy:n kautta rahoittamalla vuosittain 150 000 eurolla hankkeita, josta on hyötyä paikallisille yrityksille, kertoo Seppo Saari.

 

Lappi itsessään ei ole selitys

Ammattikorkeakoulun sijainti Lapissa ei selitä hyvää tulosta. Ulkoisen rahoituksen hankkimisessa on haasteensa kaikkialla. Mikä on hyvin pääkaupunkiseudulla, on Lapissa heikko kohta ja päinvastoin.

– EU-rahastot ovat meillä Lapissa keskeisemmin mukana kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta toisaalta yrityskanta on suppeampi, mikä taas vaikeuttaa myös julkisen rahoituksen saantia.

Toiminnassa on useinmiten mukana tutkimus- tai yrityspartnereita Suomesta, Ruotsista tai muualta Euroopasta. Vuoden vaihteessa oli käynnissä 108 hanketta, joista neljäsosa oli kansainvälisiä.

Toiminnan uudelleen suuntaamisessa ollaan siis osattu olla herkkiä ja toisaalta luotettavuus ja osaaminen ovat tuoneet asiakkaat ja mahdollistaneet volyymin.

– Volyymi on myös kohtuuden rajoissa jokaisen tutkimusryhmänkin tavoite, koska osaaminen edellyttää myös sitä, että henkilöstöä on riittävästi, Seppo Saari kertoo.

Tuloksen tekoon on tarvittu ihmisiä. Lapin AMKeissa osallistui TKI-työhön viime vuonna 360 henkilöä jotka tekivät 139 henkilötyövuotta, mikä on toiseksi eniten kaikista ammattikorkeakouluista. Ero henkilömäärän ja tehtyjen työvuosien välillä selittyy sillä, että opettajat toimivat osa-aikaisesti asiantuntijoina projekteissa.

Opiskelijamäärässä mitattuna Lapin AMK on keskikokoa, maan kymmenenneksi suurin.

Ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstöstä 20 prosentilla on tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Lapissa se on vain 10 prosentilla, mikä ei ole näyttänyt menoa hidastavan, päinvastoin.

– Kun toimitaan isolla volyymilla, erikoistuminen on mahdollista. Kaikkea ei kannata tehdä vakinaisten tohtorien voimin. Lisäksi TKI-toiminta on nuorelle vastavalmistuneelle AMK-tutkinnon suorittaneelle mainio tilaisuus hankkia lisää osaamista, jonka hän jossain vaiheessa siirtää mukanaan yrityksiin, Seppo Saari avaa yhtä toiminnan joustavuuden salaisuutta.

 

Mistä ulkoinen rahoitus tulee ja kenen hyödyksi?

Ammattikorkeakoulun ulkoisen rahoituksen kanavia on monia. Osaamisen kehittämisvaiheessa ovat EU:n tavoiteohjelmat, Lapin Liitto ja ELY keskeisessä roolissa. Varsinaisessa soveltavassa tutkimuksessa ja kehityksessä on Tekes tärkeä, samoin kuin Interreg Pohjoinen –ohjelma. Tekesin kautta myönnetään myös tavoiteohjelmarahaa. Lisäksi Lapin AMK on mukana mm. Fimeccin SHOK-ohjelmissa ja saa suoraa EU-rahaa puiteohjelmasta.

Samat rahoituslähteet ovat kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Lapissa hankkeita on osattu sekä suunnata että valmistella hyvin.

Välitön hyöty koituu yrityksille ja muille elinkeinoelämän toimijoille parempina tuotteina, palveluina tai toimintamalleina. Kun TKI-projektit ja palvelut on kytketty tiiviisti opetukseen, hyötyvät niistä suoraan myös opiskelijat sekä ajantasaisena opetuksena että työelämän toimeksiantoina, jotka toimivat aitoina oppimistehtävinä. TKI-toiminnan työllisyysvaikutuksista hyötyy välillisesti koko Lappi.

Liki yhdeksän miljoonan rahoituspotissa ovat mukana myös TKI-palvelujen myyntituotot, jotka ovat Lapin AMKissa miljoonan euron luokkaa. Tekniikan laboratorioiden mittaus-, analysointi- ja testauspalvelut näyttelevät tässä pääosaa.

 

Kriisiajat monessa mielessä kasvun paikka

Henkilöstövähennyksiin tähtäävien YT-neuvottelujen käynnistyminen on tätä nykyä lähes jokapäiväistä uutisantia. Lapin AMKissakin käytiin keväällä kierros. Se ei kuitenkaan koskenut opetus- tai TKI-henkilöstöä. TKI-päällikkö Seppo Saaren mukaan TKI-toiminnan työllisyysvaikutus tulee olemaan tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Vähennystarpeita ei ole näköpiirissä.

Kriisiaikoina tuotesuunnittelu ja toiminnan uudelleen suuntaaminen tulevat kyseeseen monessa yrityksessä ja tutkimus- ja kehitystyö ja uudet innovaatiot nousevat uuteen arvoon. Tähän ammattikorkeakoulu tarjoaa kumppanuuttaan.

TKI-toiminnan merkitys ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksessa on tullut aiempaa tärkeämmäksi. Sen perusteella jaetaan ammattikorkeakouluille suunnatusta rahoituskehyksestä 8 prosenttia. Rahoitus jaetaan ammattikorkeakouluille saavutetun tuloksen eli ulkoisen TKI-rahoituksen suhteessa.

– EU:n ohjelmakausi on juuri pääsemässä vauhtiin sekä alueellisten kehittämisohjelmien että eurooppalaisten tutkimusohjelmien osalta. EU on tehnyt päätöksensä vuoteen 2020 saakka eli sieltä ei pitäisi tulla isoja riskejä, Seppo Saari arvioi.

Lapin AMKissa tavoitteena on kasvu. Tosin, jos Suomen talous ei lähde nousuun, on riskinä, että kansallinen TKI-rahoitus laskee tai rahoitusprosentit laskevat, jolloin toiminnan volyymikin laskee.

– Tällä hetkellä ei näy isoja uhkia, mutta ainahan hereillä on oltava, Seppo Saari summaa.

xxx

Lisätietoja: Lapin AMKin tutkimus- ja kehittämisjohtaja Eero Pekkarinen, puh. 0400 690 966

Tiedot perustuvat ammattikorkeakoulujen OKM:lle toimittamiin tulostietoihin.