Tekoäly on työelämätaito, oppimisen ja opetuksen tuki, ja jatkuvasti kehitettävä vastuullinen taito. Tämä ohjeistus perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin linjauksiin tekoälyn käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa. Ohjeistuksessa kuvataan, miten soveltaa tekoälyä opinnäytetöissä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Tekoälyosaaminen on tärkeä osa tulevaisuuden työelämää ja korkeakouluopintoja. Tekoälyosaaminen on myös kansalaistaito (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026). Lapin AMK rohkaisee opiskelijoita ja henkilöstöä hyödyntämään tekoälyä oppimisen, opetuksen, työn ja kehittämisen tukena. Tekoälyä tulee kuitenkin käyttää vastuullisesti, turvallisesti ja läpinäkyvästi.
Vastuullinen tekoälyn käyttö tarkoittaa, että ymmärrät tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset, arvioit sen tuottamaa tietoa kriittisesti, huolehdit tietosuojasta ja tekijänoikeuksista sekä kerrot tekoälyn käytöstä silloin, kun ohjeistus sitä edellyttää. Tekoäly voi tukea oppimista ja opetusta. Se ei korvaa omaa ajattelua, oppimista, asiantuntijuutta tai vastuuta työn sisällöstä.
On tärkeä kehittää tekoälylukutaitoa. Tekoälylukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää tekoälyn toimintaa, mahdollisuuksia ja rajoituksia, arvioida sen tuottamaa tietoa sekä käyttää tekoälyä eettisesti, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekoälyosaamiseen kuuluu myös oman alan tekoälysovellusten ja käyttötapojen tunteminen. Opinnoissa kehitetään valmiuksia käyttää tekoälyä oman alan työtehtävissä tarkoituksenmukaisesti, kriittisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.
Lapin AMK noudattaa Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtoriverkosto Arene ry:n) tekoälyn hyödyntämistä koskevia suosituksia (Arene, 2026) sekä TENKin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2026) suositusta tekoälyn vastuullisesta käytöstä tutkimuksessa. Lapin AMK soveltaa opetuksessa Arenen liikennevalomallia. Ohjeistuksia päivitetään kansainvälisiin ja kansallisiin linjauksiin ja lainsäädäntöön perustuen.
Tekoäly voi tukea oppimistasi opiskelijana tai asiantuntijana monin tavoin. Voit käyttää sitä esimerkiksi ideoinnin tukena, tiedon jäsentämiseen ja käsitteiden selventämiseen. Lisäksi voit käyttää sitä oman tekstin kehittämiseen, opiskelun suunnitteluun ja oman osaamisen arviointiin. Tekoälystä voidaan käyttää myös nimitystä tukiäly, koska sen tarkoitus on tukea oppimista – ei korvata omaa kriittistä ajattelua.
Olet aina itse vastuussa mm. palauttamiesi opiskelutehtävien, tekstien, laskelmien, kuvien ja muiden tuotosten sisällöstä ja lähteiden alkuperästä. Tekoäly voi tuottaa virheellistä tietoa, keksittyjä lähteitä, puutteellisia tulkintoja tai yksipuolisia näkökulmia. Siksi sinun tulee tarkistaa tekoälyn antamat tiedot luotettavista alkuperäisistä lähteistä ja arvioida tekoälyn tuotoksia kriittisesti. Älä ulkoista omaa ajatteluasi tekoälylle.
Kun käytät tekoälyä, huomioi seuraavat periaatteet:
Opetushenkilöstö ohjeistaa tekoälyn käytöstä eri opintojaksolla ja yksittäisissä oppimistehtävissä Arenen (2026) liikennevalomallin mukaisesti. Liikennevalomalli kertoo, saako tekoälyä käyttää tehtävän tai tuotoksen tekemisessä, pitääkö käytöstä kertoa ja vaikuttaako tekoälyn käyttö arviointiin. Liikennevalomallissa on neljä eri väriä, ohjeistusta, joita käytetään (Kuva 1).
Tuotoksella tarkoitetaan opiskelijan laatimaa lopullista työtä tai suoritusta, joka vastaa annetun oppimistehtävän tavoitteita. Tuotos voi olla esimerkiksi essee, tutkimusraportti, esitelmä, projekti, kuva, video, matemaattinen lasku tai muu konkreettinen työ, joka osoittaa opiskelijan osaamista.
Jos tehtävässä tekoälyn käyttö on kielletty, tekoälyn käyttäminen tulkitaan vilpiksi. Jos tehtävässä tekoälyn käyttö on sallittu, mutta siitä on kerrottava, ilmoittamatta jättäminen tulkitaan vilpiksi. Vilppi tarkoittaa epärehellistä toimintaa opinnoissa, tutkimuksessa tai arvioinnissa. Vilpillä pyritään saamaan perusteetonta hyötyä tai annetaan väärä kuva omasta osaamisesta.
Vilppiä ovat esim. sepittäminen (olemattomiin lähteisiin viittaaminen), vääristely (havaintojen muokkaaminen alkuperäisestä), lunttaaminen (kiellettyjen keinojen käyttö esim. tentissä) ja läsnäolovilppi (väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla). Vilppiä ovat myös sääntöjen vastainen yhteistyö (itsenäinen työ on tehty muiden kanssa/haamukirjoittajan avulla) ja plagiointi eli tekstin esittäminen omana ilman lähdeviitteitä sekä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä, ml. huolimattomat, keksityt lähdeviittaukset (TENK, 2023). Vilppi ja vilppien käsittely kuvattu Lapin AMKin Toimintaohje opintovilppitapauksiin – Lapin ammattikorkeakoulu sivulla.
Opetushenkilöstö vastaa siitä, että oppimistehtävissä ja arvioinnissa voidaan luotettavasti arvioida opiskelijan omaa osaamista. Opetushenkilöstö voi käyttää Lapin AMKin hyväksymiä tekoälyratkaisuja opetuksen, ohjauksen, palautteen ja arvioinnin tukena, mutta lopullinen arviointi ja arviointipäätös ovat aina opettajan vastuulla. Jos tekoälyä käytetään arvioinnin tai palautteenannon tukena, siitä tulee kertoa opiskelijalle avoimesti. Tekoälyn tunnistustyökalun tulosta ei saa yksin käyttää vilpin toteamiseen tai seuraamuksen perusteena.
Lapin AMK seuraa tekoälyteknologioiden kehitystä ja päivittää ohjeistustaan tarpeen mukaan. Korkeakoulu tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle tietoturvallisia tekoälypalveluja, ohjeistaa niiden käyttöä ja tukee tekoälylukutaidon kehittymistä.
Lapin AMK kehittää tekoälyn vastuullista käyttöä yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Voit tukea yhteistä kehittämistä keskustelemalla tekoälyn käytön kokemuksista, antamalla palautetta ja ilmoittamalla havaitsemistasi virheistä tai epäkohdista.
Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023; 2026).
Opinnäytetyöprosessissa tulee alusta asti huomioida seuraavat asiat:
Suunnittelu
Toteutus (ml. tutkimusaineiston analysointi)
Materiaalin tuottaminen, kirjoittaminen ja viittaaminen
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteessä ei saa käyttää tekoälyä.
Nämä ohjeet pohjautuvat TENKin suosituksiin tekoälyn vastuullisesta käytöstä tutkimuksessa (TENK, 2026).
Hyvän tieteellisen käytännön keskeiset eettiset periaatteet eli luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto koskevat myös tekoälyn käyttöä tutkimuksessa. Vastuu TKI-toiminnan sisällöstä, johtopäätöksistä ja luotettavuudesta säilyy aina tekijällä.
Tekoälyn käytön eettinen arviointi kattaa TKI-toiminnan koko elinkaaren ja ulottuu aina suunnittelu- ja rahoitushakuvaiheesta tutkimuksen päättymiseen ja aineiston mahdolliseen jatkokäyttöön saakka.
TKI-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen
Aineistojen käsittely ja hallinta
Julkaiseminen ja viestintä
Arene. (2026). Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. https://arene.fi/wp-content/uploads/2026/05/Arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2026). Osaaminen tekoälyn aikakaudella: Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:29). https://okm.fi/documents/1410845/258549992/Kansalaisten%20teko%C3%A4lyosaamisen%20viitekehys.pdf/7537612b-92e7-1ee8-14b8-89ad65bdb750
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2026). Tekoäly tutkimuksessa: Hyvä tieteellinen käytäntö ja eettiset periaatteet (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2026). https://tenk.fi/sites/default/files/2026-06/Teko%C3%A4ly%20tutkimuksessa.%20TENKin%20suositus%202026.pdf