Tutkimuspäällikön ja ensimmäisten johtavien tutkijoiden johdolla käynnistyy kolme tutkimusohjelmaa Lapille erityisen merkityksellisistä aiheista.

Ammattikorkeakoulut tunnetaan parhaiten koulutustehtävistään, mutta myös niissä tehtävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä (TKI) on osoittautunut vuosikymmenien saatossa yhä arvokkaammaksi. Erityisesti alueet ja maakunnat ovat ammattikorkeakoulujen TKI-työn suoria hyötyjiä, mutta soveltavan tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös laajemmin. 

Soveltavassa tutkimuksessa viedään perustutkimuksen tuloksia käytäntöön. Luotujen ratkaisujen sovellettavuuden testauksessa esimerkiksi Lapin AMKilla on käytössään laajat ulkoiset yritys- ja muut sidosryhmäkumppanuudet ja hyvin varustellut testaus- ja kehittämisympäristöt. Oma arvonsa on myös organisaatiokulttuurilla, joka kannustaa kokeiluihin ja joustavaan reagointiin.

Soveltavassa tutkimuksessa kehitetään uusia käytännön ratkaisuja tutkimustietoa hyödyntämällä

Soveltavaa tutkimusta tehdään, jotta löydettäisiin ratkaisuja kulloinkin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin, alueellisiin tai eri elinkeinoja koskeviin haasteisiin. Siksi sitä tehdään erityisen usein yhteistyössä yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden sekä yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Lapin ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Anne-Mari Järvelin kertoo, että korkeakoululla tunnetaan sekä tieteellisen tutkimuksen tuottamat tulokset että käytännön elämän tarpeet.

– Tuomalla nämä yhteen soveltavan tutkimuksen keinoin tuotamme uutta lisäarvoa, hän täsmentää.

Lapin ammattikorkeakoululle on viimeisen puolen vuoden aikana palkattu ensimmäiset kolme johtavaa tutkijaa. He käynnistävät kukin oman tutkimusohjelmansa teemasta, joka on korkeakoululla katsottu erityisen tutkimuspanoksen arvoiseksi. Anne-Mari Järvelinin mukaan tutkimusohjelmat ovat myös keskeinen työkalu soveltavan tutkimuksen osaamisen kartuttamisessa.

Tutkimusohjelmien aiheina ovat uudistava liiketoiminta, hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut ja uusiutuva energia.

Uudistava liiketoiminta korjaa vahinkoja ja hakee yhteistä etua

Uudistava liiketoiminta on verrattain uusi termi, jolla viitataan maailmallakin kasvavaan regeneratiivisen liiketoiminnan ilmiöön. Siinä liiketoiminnalla korjataan vahinkoja ja uudistetaan ympäristöä niin, että päästään positiiviseen vaikutukseen. Uudistavan liiketoiminnan tutkimusohjelman johtava tutkija, kauppatieteiden tohtori Anssi Tarkiainen kertoo olleensa koko tutkijan uransa kiinnostunut vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvistä aiheista.

– Toki matkan varrella olen tehnyt tutkimusta muistakin teemoista, kuten vaikkapa myynnin johtamisesta, median digitalisaatiosta ja organisaation strategisesta muutoksesta, mutta kiinnostus vastuullisuuden ja kestävyyden teemoihin on säilynyt. Siksi olenkin iloinen ja innoissani tästä mahdollisuudesta työskennellä uudistavan liiketoiminnan tutkimusohjelman parissa.

Uudistava liiketoiminta voidaan nähdä kestävän liiketoiminnan (sustainable business) jatkumona, mutta vielä pidemmälle vietynä. Lapin AMK pyrkii omalla soveltavalla tutkimuksellaan kehittämään elinkeinoelämää niin, että toiminnassa yhdistyvät ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Korkeakoululle teema on luonteva valinta, sillä vastuullisuus ja kestävyys ovat jo ennestään olleet keskeisessä roolissa sen strategiassa.

Uudistavassa liiketoiminnassa on lähtökohtainen vastakkainasettelu talouskasvun ja luonnon kestävyyden välillä. Sen avulla pyritäänkin ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien yhteiskehittämiseen.

– Lapin liiketoiminnan toimialat, kuten vaikkapa mineraali- ja kaivosteollisuus, energia, matkailu, metsätalous ja porotalous kytkeytyvät myös ympäröivään luontoon. Toisaalta kaikki nämä elinkeinot ovat osaltaan ratkaisemassa luonnon uudistumista ja vihreää siirtymää, ja toisaalta näiden alojen välillä on omia systeemisiä vastakkainasetteluja, Anssi Tarkiainen havainnollistaa.

Hyvinvointi on monien tekijöiden summa

Ihmisten hyvinvointiin keskittyvässä tutkimusohjelmassa luodaan ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointi on laaja käsite; siihen kuuluu terveyden lisäksi myös muut tekijät ihmisten elämässä kuten oma elinympäristö, luonto, yhteiskunta, talous, sosiaaliset suhteet tai kulttuuri. Terveys puolestaan on muutakin kuin sitä, ettei ole diagnosoitua sairautta:

– Se koostuu sekä fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta että henkisestä terveydestä, kuten WHO sen määrittelee. Onkin tärkeää huomioida myös itsearvioitu terveys tai hyvinvointi, kun etsimme ratkaisuja hyvinvoinnin tueksi, johtava tutkija Ulla Timlin täsmentää.

One Health -ajattelutapa on sairaanhoitajana työuransa aloittaneelle ja sittemmin terveystieteen tohtoriksi väitelleelle Ulla Timlinille läheinen ja innostava, mutta myös erittäin ajankohtainen, eikä vain Lapissa ja Suomessa.

– Usein huomaamme kamppailevamme samojen ongelmien kanssa muuallakin: ikääntyvä väestö, vähenevät resurssit, pitkät välimatkat, haja-astusalueiden autioituminen, turvallisuuden tunteen järkkyminen, ilmastonmuutos tai globaaliset haasteet, jotka heijastuvat meidänkin elämäämme ja hyvinvointiin täällä pohjoisessa. Esimerkiksi saasteet voivat kulkeutua hyvinkin kaukaa, meriveden tai ilman välityksellä, tai ilmaston lämpeneminen altistaa uusille taudeille. Tällä taas on vaikutuksia esimerkiksi meidän ruoka- ja vesiturvallisuuteemme Arktisella alueella, joka taas voi edelleen vaikuttaa meidän metsästykseemme, kalastukseemme tai marjastukseemme, ja tälläkin voi taas olla merkitystä hyvinvoinnillemme, Ulla Timlin listaa.  

Hänen mukaansa tutkimusohjelma tarjoaa myös tilan asiantuntijoiden näkemysten mutta myös paikallisen ja perinteisen tiedon yhteensovittamiselle.

Kohti kestävämpää energiajärjestelmää

Korkeakoulun kolmas tutkimusohjelma keskittyy uusiutuvaan energiaan. Käytännössä se tarkoittaa ratkaisuja, jotka edistävät siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja kohti aiempaa kestävämpää ja osin hajautetumpaa energiantuotantoa. Viime marraskuussa Lapin AMKissa aloittanut Maria Tikanmäki kertoo, että siirtymä uusiutuvaan energiaan muuttaa sitä, missä ja miten energiaa tuotetaan, kuljetetaan, varastoidaan ja käytetään.  

– Esimerkiksi Pohjois-Suomen potentiaali uusiutuvan energian tuotannossa mahdollistaa myös energiaintensiivisen teollisuuden investoinnin alueelle. Nämä muutokset luovat investointipotentiaalia, ja sitä kautta mahdollisia uusia työpaikkoja ja elinvoimaa alueelle, hän valottaa.

Maria Tikanmäki on koulutukseltaan teknillisen fysiikan ja matematiikan diplomi-insinööri. Pian valmistuvassa geofysiikan alan väitöskirjassaan hän käsittelee merijääolosuhteita merituulivoimaloiden suunnittelun kannalta.  

Tutkimusohjelma tulee hänen näkemyksensä mukaan suureen tarpeeseen.

– Energiasiirtymällä on paljon vaikutuksia niin teollisuuteen kuin ihmisten elämään, ja sen järkevässä ja tehokkaassa toteutuksessa on paljon avoimia kysymyksiä ja tietotarpeita, joihin voidaan vastata soveltavalla tutkimuksella. Nämä teemat ovat tärkeitä myös Lapin alueella.

Jutussa haastatellut henkilöt ryhmäkuvassa.

Tutkimuspäällikkö Anne-Mari Järvelin ja tutkimusohjelmien johtavat tutkijat Anssi Tarkiainen, Ulla Timlin ja Maria Tikanmäki.

INFO

Lisätietoja: