Lapin AMKin kansainvälinen koneoppimisen insinöörikoulutus saavutti merkittävän virstanpylvään, kun ohjelmasta valmistui ensimmäinen insinööri – vieläpä puoli vuotta ennen laskennallista valmistumisajankohtaa.

Tuore insinööri Houda Banyny on nopeasta valmistumisestaan huolimatta ehtinyt jo työllistyä koulutusalaansa vastaavaan työhön Lapissa osoittaen, kuinka suurta kysyntä tekoälyn ja koneoppimisen osaajille on.

– Koulutus antoi minulle erinomaiset valmiudet työelämään, ja olen kiitollinen siitä, että pääsin aloittamaan urani jo ennen valmistumistani Rovjok Oyssä, hän kertoo.

Lapin ammattikorkeakoulun Machine Learning and Data Engineering -ohjelma on suunniteltu vastaamaan sekä paikallisiin että globaaleihin tekoälyn ja data-analytiikan osaamistarpeisiin. Englanninkielisestä koulutuksesta valmistuvat insinöörit ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä koneoppimisen ja tekoälyteknologioiden asiantuntijoita. Heidän taitonsa kattavat esimerkiksi data-analyysin, algoritmien kehittämisen ja suurten tietomäärien hallinnan, mikä tekee heistä arvokkaita ammattilaisia yrityksille, jotka haluavat ottaa ensiaskeleensa tekoälyratkaisujen parissa.

Mahdollisuus Lapin yrityksille

Tieto- ja viestintätekniikan lehtori Kenneth Karlssonin mukaan koulutuksesta valmistuvat insinöörit tarjoavat merkittävän kilpailuedun lappilaisille yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat olla mukana tekoälyn ja koneoppimisen murroksessa.

– Koulutus tarjoaa teknisen osaamisen lisäksi kyvyn ymmärtää ja ratkaista liiketoiminnan haasteita tekoälyn avulla, hän tähdentää.

Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen näkee lappilaisten yritysten mahdollisuudet samoin. Ne voivat olla edelläkävijöitä tekoälyratkaisujen käyttöönotossa, kunhan uskaltavat investoida osaamiseen ja yhteistyöhön paikallisten asiantuntijoiden kanssa.

– Koulutusohjelma on strategisesti tärkeä sekä alueen että kansainvälisten tavoitteiden kannalta.

Lisäksi Machine Learning and Data Engineering -koulutus on inklusiivinen ja tasa-arvoinen. opiskelijat tulevat monista eri maista, ja se tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille osallistujille taustasta riippumatta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät paitsi koulutuksen rakenteissa myös opiskelijoiden ja opettajien välisessä yhteistyössä.

Opiskelijan kokemuksia: Monipuolisia opintoja ja vahvaa käytännön osaamista

Koulutusohjelman sisältö on ollut Houda Banynyille sekä haastavaa että palkitsevaa. Hän kertoo suorittaneensa kursseja muun muassa teollisuuden tekoälyn, IoT:n ja automaatiojärjestelmien sekä datanhallinnan ja ohjelmoinnin alueilla. Opinnot tarjosivat tasapainon teorian ja käytännön välillä. Lisäksi hän koki hyötyneensä matemaattisista perusopinnoista, liiketoimintataitojen kursseista ja projektinhallinnan opetuksesta, jotka täydensivät teknistä osaamista.

Marokkolaislähtöinen Houda osallistui myös suomen kielen kursseille, jotka tarjosivat paitsi uuden kielellisen haasteen myös mahdollisuuden integroitua paremmin suomalaiseen elämään.

– Suomen kielen opiskelu auttoi minua ymmärtämään paikallista kulttuuria ja solmimaan merkityksellisiä yhteyksiä ihmisten kanssa, hän kertoo.

Yksi opintojen kohokohdista oli opinnäytetyön tekeminen, jossa Houda tutki luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) soveltamista toimitusketjun hallintaan. Työ toi esiin, kuinka kehittyneitä teknologioita voidaan hyödyntää toimitusketjujen tehokkuuden ja kommunikaation kehittämisessä.

– Koulutus tarjosi mahdollisuuden suorittaa nelivuotisen tutkinnon 3,5 vuodessa. Tämä auttoi minua keskittymään tavoitteisiini ja etenemään urallani nopeammin. Matka ei ollut aina helppo, mutta se opetti minulle tärkeitä taitoja, kuten ajanhallintaa ja sinnikkyyttä, Houda kertaa.

Nyt hän on valmis siirtymään kokoaikaiseen työtehtävään, jossa hän pääsee hyödyntämään opintojen aikana karttunutta osaamista.

Insinööri Houda Banyny tunnistaa olevansa pohjoista tekoa ja valmis työelämän haasteisiin. Kuva: Kenneth Karlsson

Kolme henkilöä sohvaryhmällä.

Rehtori Riitta Rissanen ojentaa tutkintotodistuksen insinööri Houda Banynylle osaamisaluejohtaja Hannu Kähkölän kanssa yhteisessä valmistumiskeskustelussa. Kuva: Kenneth Karlsson