Venäläisten matkailu Suomeen kukoisti 2010-luvun alkuvuosina, kunnes poliittinen ja taloudellinen kriisi käänsi tilanteen kertaheitolle toiseksi.

Vuosikymmenen puolen välin aikoihin suunnitelmat EU:n ja Venäjän välille kaavaillusta viisumivapaudesta joutuivat silppuriin ja huomio suunnattiin pakotteiden työstämiseen.

Vaikka EU:n ja Venäjän välille on asetettu erilaisia pakotteita, Lappi kiinnostaa yhä venäläisiä matkailijoita. Kulutusmahdollisuudet ovat tosin heikommat aiempaan verrattuna.

 

Heikko rupla ja matkustajavientirajoitukset hidastavat matkailun elpymistä

Venäläismatkailijoiden yöpymisiä oli vuonna 2012 lähes 160 000, mutta vuonna 2015 enää alle 70 000.

Lapin itärajan raja-asemilla, Raja-Joosepissa ja Kelloselässä, rajanylitysten määrä väheni noin 50 prosenttia muutaman vuoden aikana. Lapin ammattikorkeakoulussa matkailua tutkivan Pasi Satokankaan mukaan merkittävin yksittäinen syy venäläisten matkailun laskusuhdanteelle on ruplan arvon heikentyminen.

– Muutosta voi kuvata siten, että pahimmillaan Suomen hintataso käytännössä jopa kaksinkertaistui itävaluutan voimavuosiin verrattuna.

Takavuosina venäläiset tekivät Suomen kaupoista runsaasti erilaisia hankintoja. Heitä käy Lapissa yhä ostoksilla, mikä onkin yleisin tarkoitus Suomen matkoille.

Talouspakotteet eivät koske matkustajavientiä, eivätkä siten vaikuta ainakaan suoranaisesti matkailuun. Sitä vastoin vuoden 2019 alussa voimaan astuneet matkustajavientirajoitukset näkyvät venäläisasiakkaiden Suomen tuliaisten määrässä.

– Kun aiemmin Venäjälle sai viedä ostoksia 50 kiloa tai 1 000 euron arvosta, vastaavat rajat ovat nyt 25 kiloa tai 500 euroa. Nyt itävieraiden mukaan lähtee lähinnä elintarvikkeita ja edullisia käyttötavaroita, Pasi Satokangas valaisee.

Viimeisten neljän vuoden aikana venäläisten matkailijoiden määrä ei kuitenkaan ole enää vähentynyt, vaan matkailu on osoittanut jopa pieniä piristymisen merkkejä.

Uutta tietoa tarpeista

Viisumivapautta odotellessa ja rajanylitysmäärien kasvaessa tehtiin useita venäläisten matkailua koskevia selvityksiä. Kuluneiden vuosien aikana venäläismatkailua koskeva tieto on päässyt vanhenemaan.

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa RusLa – selvitys venäläisten Lappiin tulevien matkailijoiden kulutuskäyttäytymisestä ja matkustusmotiivien muutoksesta 2014 talouspakotteiden jälkeen -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa venäläisten matkailijoiden tarpeista.

Hankkeessa kerättiin tietoa tilastoista ja selvityksistä ja järjestettiin kyselyjä venäläisille matkailijoille, lappilaisille matkailun kehittäjille ja yrittäjille sekä haastateltiin venäläisiä matkailun kehittäjiä ja matkanjärjestäjiä.

RusLa-hanketta rahoitti Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Ostoksia ja mökkeilyn rauhaa

Erityisesti vuodenvaihteen sesongilla Lapissa käy lomailevia venäläisiä, joista osa pystyy hankkimaan tuotteita tai palveluja mielensä mukaan. Pasi Satokankaan mukaan lomailijat suosivat mökkimajoitusta, jolloin suurempikin ryhmä voi viettää yhteistä aikaa saunoen ja ruokaa laittaen.

Mökkimajoituksen rinnalle vaihtoehdoksi on noussut yhä useammin alustatalouden palvelujen kautta vuokrattu asunto. Erityisesti ostosmatkailijat hakevat edullista, noin 30–40 euroa yöltä maksavaa majoitusta.

Lomalle saapuvat venäläiset arvostavat muita ulkomaalaisia useammin rauhaa ja rentoutumista. He ovat silti kiinnostuneita osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin kuten safareille.

– Vaikka Venäjällä on mittavasti samanlaista maisemaa, ovat luonnossa liikkuminen ja esimerkiksi kalastamismahdollisuudet Lapin tärkeimpiä vetovoimatekijöitä.

Venäläiset matkailijat arvostavat omalla kielellään tarjottua tietoa ja palveluja, ja matkailupalveluilta he odottavat entistä parempaa hinta-laatu-suhdetta.

Kasvu on mahdollista lähivuosina

Ennusteiden mukaan Venäjän talous kasvaa lähivuosina hitaasti. Pasi Satokangas ennakoi, että venäläismatkailu Suomeen noudattaa viime vuosien tasoa tai kasvaa hieman.

Tällä hetkellä ei ole perusteltua kehittää toimintaa venäläisten matkailun suuren kasvun varaan, mutta Satokangas antaa matkailuyrittäjille toivoa.

– Huomioimalla venäläismatkailijoiden tarpeet ja ylläpitämällä suhteita venäläisiin matkailutoimijoihin, on kuitenkin mahdollista ylläpitää kiinnostusta Lappia kohtaan. Tämä voi poikia yhä suuremman ruplavirran alueelle, erityisesti mikäli Venäjän talous alkaa jossain vaiheessa kehittyä positiivisemmin.

On hyvä muistaa, että venäläiset matkustavat yhä mielellään Suomeen ja Lappiin.

– Mikäli ruplan arvo pysyy vakaana, on matkojen suunnittelu helpompaa epäedullisesta kurssista huolimatta.

Tiedustelut:

Projektisuunnittelija Pasi Satokangas 040 705 4976 ja projektipäällikkö Mirva Tapaninen  040 527 6270. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lapinamk.fi.

logoja