Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen esihenkilöiden perehdytys vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työajan tehokkuuteen. Perehdytystä kehittämällä voidaan vaikuttaa koko työyksikön toimintaan.

Lapin ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat Anu Tervonen ja Maarit Salmi tutkivat miten perehdytysprosessi toteutuu lastensuojeluyksiköissä esihenkilöinä työskentelevien palveluvastaavien osalta. Tutkimustyön avulla saatiin tietoa toimivista ja kehittämistä vaativista perehdytyksen osa-alueista. Tutkimustulokset osoittivat, että perehdytystä kehittämällä tuetaan työntekijän osaamisen kehittymistä, sekä vahvistetaan työntekijän motivoitumista ja sitoutumista työhön.

Tutkimus toteutettiin menetelmällisesti laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavina tutkimuksessa oli mukana 8 palveluvastaavaa, jotka työskentelivät toimeksiantajan eri lastensuojeluyksiköissä.

Perehdytyksen taso vaihtelee

Tutkimuksen mukaan haastateltavat olivat saaneet perehdytysprosessin aikana tukea muilta lastensuojelun sijaishuollossa työskenteleviltä palveluvastaavilta sekä kohdeorganisaatiossa muilta henkilökunnan jäseniltä. Lisäksi tulokset osoittivat, että haastateltavien perehdytys lastensuojeluyksikössä oli ollut epätasaista ja erilaisilla käytänteillä olevaa työhön perehdyttämistä. Perehdytys koettiin haasteelliseksi suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden puuttumisen vuoksi.

Tutkimus pystyi osoittamaan, että perehdytystä kehittämällä esimerkiksi ottamalla uusia näkökulmia olemassa oleviin perehdyttämismalleihin pystytään saamaan aikaan työntekijöiden työtyytyväisyyden-. ja työstä suoriutumisen paraneminen, sekä työajan tehokkuuden lisääntyminen. Mentorointia ja esihenkilöille suunnattuja koulutuksia toivottiin perehdytyksen tueksi.

Uusien palveluvastaavien perehdytys nähdään tärkeänä työn omaksumisen ja työssä selviytymisen kannalta. Palveluvastaavan osaaminen tulee huomioida sekä yksilön että koko organisaation näkökulmasta. Perehdytystä voidaan pitää investointina tulevaisuuteen, jolloin palveluvastaavana toimivan esihenkilön osaaminen kehittyy parhaimmillaan koko työuran ajan ja hän pystyisi myös kehittämään työtään organisaation strategian ja tavoitteiden suuntaisesti. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perehdytysprosessin kehittämisessä, jotta perehdyttämisestä tulee yhdenmukaista ja suunnitelmallista sote-alalla.

Lisätiedot

Anu Tervonen, Terveyspalveluiden johtaminen ja kehittäminen sairaanhoitaja YAMK
Maarit Salmi, Terveyspalveluiden johtaminen ja kehittäminen sairaanhoitaja YAMK

Henkilön käsi tietokoneen näppäimistöllä.