Piia Kietäväinen selvitti luonnonvara-alan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössään metsänomistajien näkemyksiä jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta Puruveden läheisyydessä Etelä-Savossa.

Metsänomistajilla on jatkuvasta kasvatuksesta monenlaisia näkemyksiä. Jatkuva kasvatus mielletään hyväksyttäväksi metsänkasvatusmenetelmäksi, kun se on valittavissa yhtenä metsänkasvatuksen vaihtoehtona. Metsäalan termit eivät ole kaikille metsänomistajille selkeitä.

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus nähdään hyvänä vaihtoehtona harjoittaa metsätaloutta erityisesti turvemailla, kun halutaan välttää vesistövaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi jatkuvaa kasvatusta on toistaiseksi käytetty vain vähän. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä eri-ikäistä metsänomistajaa, joiden metsätilan koko vaihteli kymmenen ja 200 hehtaarin välillä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuumäärät ovat hiljalleen lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa sekä kohdealueella että laajemmin Suomessa metsäasioiden tiedottamisen suunnitteluun ja lisätutkimusaiheiden ideointiin.

Kriittinen näkemys jatkuvasta kasvatuksesta oli yleisin syy olla toteuttamatta sitä. Eräs vastaaja ei ollut tietoinen jatkuvasta kasvatuksesta. Muutama vastaaja koki, että omassa metsässä ei ole siihen soveltuvia metsiköitä. Osa oli toteuttanut jatkuvaa kasvatusta joissakin kohdin, mutta ei halunnut toteuttaa sitä laajemmin. Osa vastaajista ei halunnut perehtyä uudenlaiseen menetelmään, koska tilan pinta-ala on pieni. Eräs vastaaja oli jo toteuttanut jatkuvaa kasvatusta pääasiallisena metsänkasvatusmenetelmänä.

Arveluttavina asioina jatkuvassa kasvatuksessa nähtiin useimmin epävarmuus taloudellisesta tuotosta ja metsän arvon kehityksestä. Huolta herätti myös uudistumisen onnistuminen, tuhoriski, puunkorjuun haasteet ja siirtyminen jaksollisesta kasvatuksesta jatkuvaan. Myönteisinä asioina nähtiin maisema-arvo, monimuotoisuuden säilyminen, menetelmän sopivuus tiettyihin kohteisiin ja taloudellinen tuotto. Menetelmä hyväksytään yleisellä tasolla, mutta hyväksyttävyys omaan metsään koettiin varauksellisemmin.

Vastaajien tietämys jatkuvasta kasvatuksesta vaihteli. Käsitykset jatkuvasta kasvatuksesta olivat osin vastakkaisia. Hoitotöiden tarve, puun laadun kehitys, ympäristövaikutukset, taloudellinen tuotto, hiilensidonnan paremmuus olivat asioita, joista vastaajilla oli päinvastaisia näkemyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että jatkuva kasvatus mielletään eri tavoin, eivätkä muutkaan metsäalan termit ole kaikille metsänomistajille selkeitä.

Metsänomistajat pitävät tärkeänä, että erilaisista metsänkasvatuksen vaihtoehdoista voi valita kuhunkin paikkaan sopivan menetelmän. Jatkuvaa kasvatusta kohtaan on kiinnostusta, ja metsänomistajat toivovat aiheesta lisää tietoa ja neutraalia viestintää. Jatkuvapeitteisyyttä metsässä voidaan toteuttaa monin eri tavoin, ja monipuolisia käsittelymenetelmiä olisi hyvä tuoda esiin yksiulotteisen jatkuva kasvatus vs. jaksollinen kasvatus -asetelman sijaan.

Opinnäytetyön toimeksiantajat olivat Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2021.

Linkki opinnäytetyöhön löytyy tästä.

Tutkimuksen tekijän yhteystiedot:

Piia Kietäväinen
piia.kietavainen(at)edu.lapinamk.fi