Lapin AMKin tiedolla johtamisen opiskelijat Johanna Riskilä ja Sointu Silo-Hämäläinen tutkivat YAMK-opinnäytetyössään ammatillisten opettajien digitaitojen kehittämistä.

Opetushenkilöstön digiosaamista kehitettäessä ei voida keskittyä pelkästään tekniseen osaamiseen vaan siihen täytyy yhdistää pedagoginen osaaminen. Poistamalla oman osaamisen kehittämisen esteitä ja vahvistamalla ymmärrystä omasta osaamisesta sekä sen kehittymisestä voidaan vaikuttaa myös opettajien asenteeseen verkko-opetusta kohtaan.

Lapin AMKin tiedolla johtamisen opiskelijat Johanna Riskilä ja Sointu Silo-Hämäläinen tutkivat opinnäytetyössään ammatillisten opettajien digitaitojen kehittämistä. Työn tavoitteena oli luoda toimeksiantajaoppilaitoksille kartoitusten pohjalta kehitysehdotus jatkuvalle osaamisen kehittämiselle.

Lapin koulutuskeskus REDUssa lehtorina työskentelevä Riskilä ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa kehityskoordinaattorina työskentelevä Silo-Hämäläinen edistävät työssään verkko-opetuksen kehittämistä tutkimuksen kohteena olleissa oppilaitoksissa.

Covid-19-pandemia siirsi vuonna 2020 myös ammatillisen opetuksen verkkoon, niin toisella asteella kuin korkeakoulutuksessakin. Verkko-opetuksen kysyntä on lisääntynyt, ja tarve sen järjestämiselle kasvaa tasaisesti. Tämä asettaa vaatimuksia koulutuksen järjestäjille ja opettajien osaamiselle.

– Molemmat tutkimuksen kohteena olleet koulut toimivat usealla paikkakunnalla, joten verkko-opetuksen kehittäminen on tärkeää myös maantieteellisestä näkökulmasta, Riskilä ja Silo-Hämäläinen toteavat.

Ammatillisen opettajan kaksoisrooli


Ammatillinen opettaja on paitsi oman alansa, myös opetuksen ammattilainen. Hänellä on työkokemuksen kautta hankittua osaamista opettamiinsa sisältöihin, ja lisäksi koulutuksen ja opetustyön kautta kertyvää pedagogista osaamista. Ammatilliset oppilaitokset ovat pyrkineet kehittämään opettajien teknologista osaamista erilaisten välinekoulutuksien avulla. Onnistuneen verkko-opetuksen järjestämiseksi ei kuitenkaan riitä, että opettaja osaa käyttää useita erilaisia verkkotyövälineitä, vaan niistä tulee myös osata valita parhaiten kulloiseenkin tarkoitukseen sopivat. Verkko-opetus ei myöskään saa olla itse tarkoitus, vaan työkalu muiden joukossa.

Tutkimuksessa tärkeiksi osaamista kehittäviksi keinoiksi tunnistettiin perinteisten koulutustilaisuuksien ja perehdytyksen lisäksi jaettu asiantuntijuus. Tukemalla asiantuntijuuden jakamista organisaatiossa ja jakamalla hyviä käytänteitä voidaan vaikuttaa paitsi verkko-opetuksen laatuun, myös verkko-opettamisen mielekkyyteen. Opettajilla on erilaista osaamista ja erilaisia koulutustarpeita, ja sen vuoksi kaikkia ei voida kouluttaa samalla tavalla ja samassa tahdissa. Koulutusta täytyykin tarjota eri muodoissa ja eri taitotasoille kohdennettuna.

Kahdelle eri toimeksiantajalle tehdyt tutkimukset täydensivät toisiaan. Vaikka tutkimusmenetelmät ja otannat olivat erilaisia, oli tutkimustuloksista löydettävissä sama punainen lanka. Oman osaamisen itsearviointi ja sen pohjalta räätälöidyt koulutukset tukevat opettajan ammatillista kehittymistä ja vahvistavat käsitystä omista digitaidoista.

Vahvistuvat taidot ja lisääntyvä itseymmärrys parantavat paitsi verkko-opetuksen laatua, myös opettajan arkea ja työn mielekkyyttä.

Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista antavat:

Johanna Riskilä, +358 40 7106 785, johanna.riskila@redu.fi
Sointu Silo-Hämäläinen, +358 40 4887 211, sointu.silo-hamalainen@haaga-helia.fi