Ohjeen tavoitteena ja tarkoituksena on ehkäistä vilpillistä menettelyä opiskelussa ja TKI-toiminnassa ja antaa menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyä varten. Ohjeet koskevat kaikkia opiskelijoita, jotka suorittavat Lapin ammattikorkeakoulussa opintoja, joista annetaan suoritusmerkintä opiskelijarekisteriin tai digitaalinen osaamismerkki, joka perustuu arvioituun osaamiseen.
Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut Opetusministeriön asetuksella perustaman Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) vuonna 2023 julkaisemaan Hyvän tieteellisen käytännön ohjeeseen (HTK-ohje, linkki: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa). Ohjetta sovelletaan siihen sitoutuneissa organisaatioissa kaikkeen tieteelliseen, taiteelliseen ja muuhun tutkimustoimintaan ja TKI-hankkeisiin sekä näiden elinkaaren aikaisiin toimintoihin. Myös korkeakoulujen opinnoissa sekä niihin liittyvissä perustutkintojen opinnäytteissä tulee noudattaa HTK-ohjeessa kuvattuja hyvän tieteellisen käytännön periaatteista ja menettelytapoja. Seuraavassa on kuvattu HTK-ohjeen määrittelemiä, Hyvän tieteellisen käytännön periaatteita sekä niiden vastaista toimintaa
Hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa hyväksyttyä toimintanormistoa ja sen perusperiaatteita ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Keskeisiä hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvia normeja ovat mm. toisen tutkijan työn huomioiminen asianmukaisesti, rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksen tekemisessä ja tulosten raportoinnissa sekä puolueettomuudesta huolehtiminen.
Hyvän tieteellisen käytännön vastaisena pidetään:
Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaetaan kahteen muotoon, vilppiin ja piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
Vilppi tieteellisessä toiminnassa vääristää tutkittua tietoa ja harhauttaa tiede- ja tutkimusyhteisöä, päätöksentekijöitä tai yleisöä. Vilppi tieteellisessä toiminnassa ilmenee sepittämisenä, vääristelynä ja plagiointina.
Muusta hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta käytetään vakiintunutta nimitystä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Esimerkkejä piittaamattomuudesta ovat tieteelliseen työhön tai opintoihin liittyvien lupien ja lausuntojen pyytämättä ja noudattamatta jättäminen, tutkimustulosten ja -aineistojen puutteellinen dokumentointi ja säilyttäminen, muiden tekijöiden työn epäasiallinen viivyttäminen tai vaikeuttaminen, puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, muiden tekijöiden osuuden vähätteleminen, muu tekijyyden manipulointi, itsensä plagiointi sekä tiedeyhteisön, oppilaitoksen, rahoittajien tai yleisön johtaminen muulla tavoin harhaan oman tutkimustyön suhteen.
Ammattikorkeakoulu noudattaa lisäksi Arenen opinnäytetöitä koskevia eettisiä suosituksia, linkki: AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖIDEN EETTISET SUOSITUKSET 2020.pdf.
Tässä ohjeessa sekä vilpistä että piittaamattomuudesta käytetään yhteistä nimitystä vilppi.
Vilppi opinnoissa tai TKI-toiminnassa voi olla mm.:
Opiskelija vastaa siitä, ettei hän toimi vilpillisesti. Ammattikorkeakoulu huolehtii siitä, että opiskelija saa hyvän tieteellisen käytännön omaksumisessa tarvitsemansa tuen. Ammattikorkeakoulu valvoo, että opiskelijat noudattavat hyvää tieteellistä käytäntöä eivätkä tee opiskeluvilppiä. Hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen liittyviä ohjeita (esim. lähdeviittaustekniikat) löytyy mm. Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöraporttien kirjoitusohjeesta. Aihetta käsitellään erityisesti ammattikorkeakouluopiskeluun ja -opintoihin perehdyttävissä opinnoissa, tutkimusmenetelmiin-, suomen kielen ja viestinnän- sekä opinnäytetyön liittyvillä opintojaksoilla.
Lapin ammattikorkeakoulu käyttää plagioinnin tunnistusjärjestelmää mahdollisen plagioinnin tunnistamiseksi. Lisäksi plagioinnintunnistusohjelmalla voidaan tarkistaa yksittäisten oppimistehtävien tuotoksia.
Plagioinnin tunnistusohjelma tarjoaa myös opiskelijalle mahdollisuuden tarkistaa oma tekstinsä ennen sen palauttamista, ilman, että teksti indeksoituu järjestelmään aineistoksi. Opiskelija voi tehdä sen tämän linkin kautta.
Vilpin havaitseminen ja ilmoittaminen
Opettaja, tentinvalvoja tai harjoittelusta vastaava opettaja, joka havaitsee epäilyn vilpistä, ilmoittaa asiasta sekä ko. opiskelijalle että osaamispäällikölle. Tenttitilanteessa valvoja voi poistaa vilpistä epäillyn välittömästi tenttitilaisuudesta. Vilppiepäilyssä sähköisesti tehdyn tentin tallenne tarkistetaan.
Jos havaitaan, että opiskelija ei ole tarkoituksella toiminut vilpillisesti, selvitetään syy tähän (esim. väärinymmärrys, lähdeviittaustekniikka, epätietoisuus tehtävän ohjeistuksiin liittyen). Opiskelijaa ohjataan toimimaan oikein eikä häntä ensisijaisesti rangaista virheestä. Opettajan tulee vaatia virheellisesti suoritetun tehtävän ja huonojen käytänteiden korjaamista. Opintosuoritus arvioidaan vasta tämän jälkeen.
Asian selvittäminen ja päätöksen valmistelu
Vilppitapauksen konkretisoiduttua käynnistetään vilppiselvitysprosessi.
Mikäli opiskelija syyllistyy tentti- tai muussa arviointitilanteessa vilppiin, hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi tai plagiointi havaitaan vasta tentin, opinnäytetyön, harjoitustyön tai raportin luovuttamisen jälkeen.
Mikäli vilppitilanne havaitaan harjoittelun aikana tai sen jälkeen, harjoittelusta vastaava opettaja sekä työharjoittelupaikan nimetty henkilö käyvät keskustelun asiasta ja siitä annetaan tieto osaamispäällikölle sekä opiskelijalle.
Opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiasta. Opiskelijan ei ole pakko käyttää tätä oikeuttaan tulla kuulluksi, mutta kuuleminen vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa ja ammattikorkeakoulun päätöksenteon tasapuolisuutta. Jos opiskelija ei tule paikalle, toimita vastinettaan tai ei reagoi yhteydenottoon, voi ammattikorkeakoulu tehdä päätöksen sen hetkisen tietojen perusteella.
Ennen kuulemista tulee opiskelijalle kertoa, miksi häntä kuullaan ja mikä tarkoitus kuulemisella on. Kuulemisessa opiskelijalla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä keskustelun kohteena olevasta tilanteesta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole neuvottelutilaisuus, eli siinä ei ole tarve esimerkiksi löytää yhteisymmärrystä siitä, mitä on tapahtunut.
Kuuleminen voi tapahtua joko kirjallisena vastineena tai siten, että opiskelija tavataan joko kasvotusten tai etäyhteyden välityksellä. Mikäli opiskelija haluaa toimittaa kirjallisen vastineen, tulee hänen toimittaa se opettajalle ja osaamispäällikölle 14 vrk kuluessa siitä, kun hänelle on ilmoitettu mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Myös kasvotusten tai etäyhteydellä tapahtuva kuuleminen on suoritettava 14 vrk:n kuluessa siitä, kun opiskelijalle on ilmoitettu mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Ammattikorkeakoulu voi tarvittaessa pyytää lisätietoja muilta tahoilta.
Opiskelijan kuulemisen jälkeen, tai mikäli opiskelija ei käytä mahdollisuuttaan tulla kuulluksi, edellä mainitun 14 vrk:n määräajan kuluttua umpeen tapahtuneesta tehdään muistio, joka toimitetaan salattuna sähköpostina opiskelijalle.
Osaamispäällikkö valmistelee ja toimittaa muistion osaamisaluejohtajalle (huomautus) tai rehtorille (varoitus) päätöksen tekoa varten. Muistio ja kuulemiseen liittyvät dokumentit tallennetaan Dynasty -asianhallintajärjestelmään.
Opiskelijalla on myös oikeus vaatia vilppiselvitysprosessin käynnistämistä, mikäli tehtävä tai muun suoritus on hylätty oletetun vilpin takia.
Päätöksen tekeminen ja tiedoksi antaminen
Päätöksen seuraamuksista tekee osaamisaluejohtaja, rehtori tai Lapin ammattikorkeakoulun hallitus.
Mahdollisia seuraamuksia voivat olla:
Päätökset tallennetaan ammattikorkeakoulun asianhallintajärjestelmään. Päätös annetaan tiedoksi asianosaisille: opiskelija, asian osallinen opettaja tai ohjaaja sekä osaamispäällikkö, osaamisaluejohtaja, opiskelijan kotikorkeakoulu.
Jos kyseessä on ristiinopiskelija tai vaihto- opiskelija, tieto jaetaan myös opiskelijan kotikorkeakouluun. Tiedoksiannosta vastaa vilppitilanteen havainnut ja/tai käsittelyn käynnistänyt opetushenkilöstön jäsen.