Pohjoisen resepti elinvoimahaasteisiin on aito yhteistyö

Kemissä vahvistettiin verkostoja ja haettiin konkreettisia keinoja edistää Pohjois-Suomen työllisyyttä ja elinvoimaa.

Pohjoisen Suomen maakuntien yhteinen työllisyys- ja elinvoimatapahtuma keräsi yhteen 250 alan asiantuntijaa Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoisen yhteiset voimat -nimellä kulkeva tapahtuma järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksella 30.–31. lokakuuta. Tapahtuma kokosi yhteen toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

Seminaarin pääaiheena olivat työllisyyden ja elinvoiman kannalta ajankohtaiset teemat kuten työvoiman saatavuus ja kohtaanto sekä yrittäjyyden edellytykset. Tapahtumalla haettiin myös aiempaa tiiviimpää maakuntien välistä yhteistyötä.

Isolle tapahtumalle oli juuri nyt tilausta. Useita työmarkkinoiden muutoksia on käynnissä, kuten TE-palvelujen siirtyminen kuntien vastuulle ja osaavan työvoiman saatavuusongelmat. Myös Pohjoisen ohjelman valmistelu on alkanut.

– On järkevää yhdistää Pohjoisen voimat ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä hakea yhdessä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, kertoo tapahtuman puuhamiehenä Lapin AMKissa toiminut erityisasiantuntija Marko Palmgren.


Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusjohtaja Hannu Gyldén muistutti avaussanoissaan, että aluekehittäminen on koulutuksen rinnalla toinen ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä. Ammattikorkeakoululla on myös iso rooli Pohjoisen ohjelmassa, jossa korostetaan osaamisen ja työvoiman saatavuutta.

Sosiaalisesti kestävä talouden rakentaminen ja sosiaalisen kädenjäljen edistäminen ovat Lapin AMKin, mutta myös koko Lapin maakunnan strategisia tavoitteita, ja näihin liittyviä avauksia Gyldén odottaa erityisellä mielenkiinnolla. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen.

– Lapin ammattikorkeakoulu ei tietenkään olisi saanut keväällä kansallista Excellence-tunnustusta aluekehitystyöstään ilman yhteistyökumppaneitaan, joihin te täällä olijatkin kuulutte, Gyldén kiitti.

Suomen yrittäjien Mikko Kinnunen muistutti puheenvuorossaan työvoiman saatavuuden haasteista. EU:ssa ollaan hänen mukaansa tietoisia siitä, että Euroopassa on työikäisiä ihmisiä vuonna 2030 noin seitsemän miljoonaa nykyistä vähemmän.

– Tämä tietysti korostaa työperäisen liikkuvuuden merkitystä.

Suurin osa yrittäjistä kuitenkin kokee tarvitsevansa tukea maahanmuuttajien työllistämiseen. Samaan aikaa puolet uusista yrityksistä on maahan muuttaneiden perustamia. Mikko Kinnusen mukaan Suomi onkin pienten yritysten luvattu maa, sillä 96 prosenttia yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä.

– Uudet työpaikat ovat kuitenkin viime vuosina syntyneet juuri pk-yrityksiin. Esimerkiksi rahoitusinstrumenttien suunnittelussa tämä tulisi ottaa huomioon, Mikko Kinnunen painottaa.

Heli Knutars Lapin liitosta esitteli kuulijoille Pohjoisen ohjelman pääkohtia työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Tauoilla seminaariväki saattoi Kosmos-talon Torilla osallistua Debuting-hankkeen visailuun ja haastaa itseään pohtimaan tasa-arvon ja inklusiivisuuden merkitystä työelämässä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä osastopäällikkönä työskentelevä Tiina Korhonen kävi puheenvuorossaan läpi pohjoisen Suomen työllisyystilanteen näkymiä, hallituksen työllisyystavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi.

– Lapissa työttömyys on laskussa, kun muualla näin ei vielä ole. Työvoiman kysyntä on vilkasta ja työvoiman saatavuudessa on haasteita. Samaan aikaan alueen sisällä on tilanteessa suuria eroja, Tiina Korhonen summasi Lapin tilannetta.

Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä. Tämä ei Korhosen mukaan toteudu ilman kasvua. Kuvio (yllä) havainnollistaa niitä uudistuksia, joilla hallitusohjelman mukaisesti tavoitellaan entistä toimivampia työmarkkinoita.

Toisen päivän keynote-puheenvuoron teemana oli Meri-Lapin työllisyysalue – mikä muuttuu? Työllisyyspalvelujen muutoksia kävivät läpi työllisyyspäälliköt Samuel Juntunen Torniosta ja Riitta Hakala Kemin työllisyyspalveluista.

Kummankin päivän aikana järjestetyissä rinnakkaissessioissa päästiin pureutumaan työ- ja elinvoimapoliittisiin teemoihin tarkemmin. Niiden aiheina olivat muun muassa elinkeinojen tulevaisuuden tarpeet, pohjoisen kohtaanto-ongelmat, maahanmuuttaneet työvoimapulan ratkaisuna, yhteistyö TE24 -uudistuksessa sekä erilaiset polut työelämään.

Kemin tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, ja osallistujamäärä ja paikan päällä saatu palaute kannustaa järjestäjiä jatkamaan valmisteluja ensi vuotta varten, jolloin tapahtuma on suunniteltu järjestettäväksi Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tämä kolmen maakunnan tapaaminen on nyt ensimmäinen yhteinen voimannäyte, jolla tuodaan näkyväksi Pohjois-Suomen yhteistyön mahdollisuuksia, Marko Palmgren tiivistää.

Seminaarin juontanut ”laulava virkamies” Teemu Ahtonen työskentelee Yrityspalvelu- ja EURES-asiantuntijana Kainuun TE-toimistossa. Kuvassa oikealla Marko Palmgren.

– – – – – – – –

Tapahtuma järjestettiin kolmen maakunnan välisenä yhteistyönä. Järjestäjät ja järjestävät hankkeet olivat:

– Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohanke ESR+ (TT-hanke)
– Parempi työelämä! -koordinaatiohanke ESR+
– Lapin AMK
– Lapin AMK – Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapissa – hanke
– Lapin liitto – TE24 hanke
– Live-säätiö/Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke
– Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohanke ESR+ (KK-hanke)
– Lapin ELY
– Kainuun ELY
– Pohjois-Pohjanmaan ELY
– Pohjois-Pohjanmaan liitto – TE24 -hanke
– Arctic Factory