Helppokäyttöisyys ja riittävä ohjeistus tukevat digitaalisten palvelujen käytettävyyttä.

Lapin ammattikorkeakoululle laatimassaan YAMK-opinnäytetyössä opiskelija Jenni Saarelainen selvitti ikääntyneiden arvioita digitaalisista terveyden edistämisen palveluista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset digitaaliset palvelut vastaavat ikääntyneiden terveyden edistämisen tarpeisiin.  Sen toimeksiantaja oli Keski-Uudenmaan hyvinvointialue.

Ikääntyneet hyödyntävät erilaisia sähköisiä palveluita terveyden edistämisen tukena. Internetistä haetaan tietoa liikuntaan, ravitsemukseen ja mielen hyvinvointiin liittyen. Digitaalisia palveluita hyödynnetään myös omien tottumusten tai oireiden arviointiin ja seurantaan.

Tiedot kävivät ilmi Jenni Saarelaisen toteuttamassa kyselyssä, johon vastasi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella asuvia yli 65-vuotiaita henkilöitä. Kyselyn lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin aiheeseen kirjallisuuskatsauksen avulla.

Ikääntyneet toivovat voivansa hyödyntää digitaalisia palveluita enemmän

Ikääntyneet käyttävät digitaalisia terveyden edistämisen palveluita mielellään, ja toivovat voivansa hyödyntää niitä enemmän tulevaisuudessa. Kuitenkin digitaalisten palveluiden koetaan joskus olevan epäselviä tai monimutkaisia. Lisäksi palveluiden huono löydettävyys tai niiden toimimattomuus voivat olla palveluiden käyttöä estävä tai hidastava tekijä.

Vastaavasti arvioitiin, että palveluiden käyttöä lisää niiden helppokäyttöisyys, eli että ne olisivat selkeämpiä, yksinkertaisempia ja helpompia käyttää. Lisäksi ikääntyneet kaipaavat selkeää ohjeistusta digitaalisten palveluiden käyttöön.

Hyödyntämisen edellytyksenä selkeät digitaaliset palvelut

Myönteinen suhtautuminen digitaalisiin palveluihin, tietoisuus palveluiden olemassaolosta ja niiden koettu hyödyllisyys edistävät palveluiden käyttöä.

– Kokemus palveluiden käytöstä näyttää johtavan positiiviseen kierteeseen, jossa kokemuksen myötä tietoisuus erilaisista digitaalisista mahdollisuuksista lisääntyy ja palveluita myös hyödynnetään monipuolisemmin. Sitä kautta myös mahdolliset palveluiden hyödyt terveyden edistämisen tukena voidaan saavuttaa, Jenni Saarelainen arvioi.

Toisaalta niillä ikääntyneillä, jotka kokevat palvelut epäselviksi ja tarvitsevat palveluiden käyttöön paljon tukea, voi digitaalisten palveluiden käyttö rajoittua vain välttämättömiin terveyspalveluihin, kuten sähköisiin ajanvarauksiin.

– Selkeät, hyvin toimivat digitaaliset palvelut ja kokemuksen kautta karttuva varmuus niiden käytössä mahdollistaa palveluiden itsenäisemmän käytön. Näin myös terveyden edistämisen palveluiden pariin löytäminen ja niiden hyödyntäminen voi helpottua.

Ikääntyneet digitaalisten palveluiden käyttäjät ovat moninainen käyttäjäryhmä, jonka vuoksi saavutettavuutta tulisi tarkastella eri näkökulmista. Palveluiden helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta ja yksinkertaisuutta vahvistamalla sekä riittävän tuen ja opastuksen mahdollistamisella voidaan edistää ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia palveluita.

Ikääntyneen ihmisen sormet tietokoneen näppäimistöllä.