Elitgruppen – Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeen päätösseminaari pidettiin viime viikolla. Hankkeeseen osallistui yhteensä 33 ruotsin opettajaa 19 ammattikorkeakoulusta.

Opettajat tekivät omista kehittämisprojekteistaan yhdessä julkaisun Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista. Lapin AMKista hankkeeseen osallistuivat lehtorit Päivi Saari Rovaniemeltä ja Raija Lummi Torniosta. Molemmat kirjoittivat myös artikkelin julkaisuun.

Raija Lummi käsittelee artikkelissaan henkilökohtaistamista ja ennakointia tapoina motivoida ruotsin opintoihin. Lummin kehittämishankkeen nimi Min affärssvenska viittaa siihen, että opiskelijan motivoinnin kannalta on tärkeä saada opintojakso eli kurssi tuntumaan omalta ja itselle tärkeältä.

Päivi Saari valitsi kehittämishankkeekseen suunnitella ruotsin opintoja syksyllä 2013 käyttöön otettuihin uusiin opetussuunnitelmiin. Lisäksi tavoitteena oli kerätä kokemuksia ja antaa vinkkejä muille AMK-ruotsin opettajille vastaavaan suunnitteluun. Artikkelissaan hän kuvaa opetussuunnitelmien kehitystyötä sekä kieliopintojen ja ruotsin opintojen suunnittelua osana sitä. Tarkoitus oli, että kieliopinnot integroidaan suurempiin opintokokonaisuuksiin tai että integrointia tehdään toteutussuunnitelmavaiheessa.

Kielten ja ammattiaineen opetuksen onnistuneesta integroinnista voi Saaren mukaan olla monenlaista hyötyä opiskelijalle. Tietous työelämän tarpeista, työmahdollisuuksista, kielitaidon merkityksestä sekä kohdekielen kulttuurista lisääntyvät. Opetusmetodit ja -käytännöt monipuolistuvat, ja opiskelijan opiskelumotivaatio voi kasvaa. Myös opettaja voi kehittää taitojaan monipuolisesti.

– Vaarana voi olla, että integroidut kieliopinnot osoittautuvat liian haastaviksi opiskelijoille. Opiskelijoiden lähtötaso tulisikin ottaa huomioon ja tarjota joko vaihtoehtoisia suoritustapoja tai antaa pohjaksi valmentavaa opetusta, Päivi Saari arvioi.

Lummin mukaan opetuksen toteutussuunnitelmista puuttuu motivaatiosuunnitelmat. Opettaja saattaa suunnitella opintojaksonsa hyvin, mutta ei liitä siihen motivaatiosuunnitelmaa, jolla ylläpidetään mielenkiinto aineeseen. Lummin mielestä motivaatiosuunnitelmaa voitaisiin hyödyntää kaikissa muissakin oppiaineissa ammattikorkeakoulussa.

– Tärkein anti tässä hankkeessa oli itselleni sen yhteisöllisyys. On hedelmällistä ensinnäkin keskittyä omaan opetettavaan aineeseen ja lisäksi saada käydä dialogia noin kahdenkymmenen kollegan kanssa AMK-kentässä ympäri Suomen, Raija Lummi kertoo hankkeen annista.

Julkaisun toimittaja, tutkijayliopettaja Taina Juurakko-Paavola (HAMK), on kerännyt jo aiempaan julkaisuunsa (2012, Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla) vastauksia AMK-opiskelijoiden motivaatiosta. Lopputulos on, että AMK-opiskelijoiden motivaatioon vaikuttaa selvimmin juuri ruotsin opettaja ja AMK-ruotsin kielen lähtötaso. AMK-opiskelija tarvitsee siis tukea ja ohjausta korkeakoulutason ruotsin opinnoissa.

– Opettajan ja opiskelijan välistä dialogia ei voi liiaksi korostaa. Ruotsin opettajan rooli on tärkeä opiskelijan kieliopinnoissa, Raija Lummi vahvistaa.

– – –

Elitgruppen – Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushanke / Fortbildning av svensklärare vid yrkeshögskolor
Rahoittajina OKKA – opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, Svenska kulturfonden