Soveltava tutkimus

Sivu luotu: 12.11.2024
Viimeksi päivitetty: 12.11.2024

Soveltavalla tutkimuksella kehitämme uusia käytännön ratkaisuja ja sovelluksia tutkittua tietoa hyödyntämällä.

Soveltavassa tutkimuksessamme keskiössä ovat yhteiskunnalliset haasteet. Tuotamme soveltavan tutkimuksen avulla vahvuusaloihimme liittyviä ratkaisuja, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Ammattikorkeakoulun soveltavassa tutkimuksessa viedään perustutkimuksen tuloksia käytäntöön. Hyödyntämällä nopeita ja ketteriä menetelmiä, laaja-alaista yhteistyötä ja laadukkaita kehittämisympäristöjä varmistamme ratkaisujen soveltuvuuden käytäntöön.

Toimiva yhteistyömme sekä yritysten ja työelämän organisaatioiden että yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa takaa sen, että tunnemme sekä tieteellisen tutkimuksen tuottamat tulokset että käytännön elämän tarpeet. Tuomalla nämä yhteen soveltavan tutkimuksen keinoin luomme tieteellisellä tutkimuksella lisäarvoa.

Tutkimusohjelmat

Keskeinen työkalumme soveltavan tutkimuksen eteenpäin viemisessä ovat tutkimusohjelmat, jotka keskittyvät uudistavaan liiketoimintaan, hyvinvointia edistäviin kestäviin ratkaisuihin sekä uusiutuvaan energiaan.

Tutkimusohjelmassa luodaan ratkaisuja sellaisen liiketoiminnan kehittämiseksi, jolla edistetään sosio-ekologisen systeemin terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistavassa liiketoiminnassa on lähtökohtainen vastakkainasettelu talouskasvun ja luonnon kestävyyden välillä. Sen avulla pyritäänkin ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien yhteiskehittämiseen.

Ohjelman johtava tutkija on Anssi Tarkiainen, p. 040 484 6980. anssi.tarkiainen@lapinamk.fi.

Hyvinvointia edistävien kestävien ratkaisujen tutkimusohjelmassa luodaan ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Ohjelmassa lähtökohtana ns. OneHealth -lähestymistapa, jossa tunnistetaan, että ihmisten terveys on sidoksissa sekä muiden eläinten terveyteen että yhteiseen ympäristöömme. Ohjemaa viedään eteenpäin tiiviissä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa.

Ohjelman johtava tutkija on Ulla Timlin, p. 040 184 3474. ulla.timlin@lapinamk.fi.

Ohjelma käynnistyy vuoden 2025 alussa.

Poimintoja soveltavan tutkimuksen aiheista

Lapin kartalla kämmenten painaumia.

Sosiaalinen kädenjälki

Sosiaalinen kädenjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun tuottamaa yhteiskunnallista vaikutusta. Sosiaalista kädenjälkeä tarvitaan mittaamaan sitä, miten sosiaalinen kestävyys ja ihmiset pysyvät taloudellisten haasteiden ja vihreän siirtymän kelkassa mukana.

Kuvakollaasi nokkosviljelmiltä.

Nokkosen viljely Pohjois-Suomessa

Nokkosen viljely on herättänyt paljon kiinnostusta, mutta mitä nokkosta kannattaa viljellä ja miten sitä viljellään erityisesti Pohjois-Suomessa? Arktinen nokkonen -hankkeen julkaisussa kerrotaan uutta tietoa nokkosesta, sen monikäyttöisyydestä, nokkosen taimien tuotannosta peltoviljelyyn, erilaisista istutusjärjestelmistä, lannoituksesta ja sadonkorjuusta.

Havainnekuva tulevaisuuden tankkauspisteestä.

Älykkäät energiaratkaisut Energy ECS

Smart and Secure Energy Solutions for Future Mobility (Energy ECS) -hankkeessa tehtiin tietä uudenlaiselle yritys- ja teknologiaekosysteemille Euroopassa. Älykkäiden energiaratkaisujen tutkimusprojektissa oli mukana 24 yritystä ja kuusi koulutus- ja kehitysorganisaatiota kahdeksasta eri maasta.

Kaksi pientä koetaloa aurinkopaneelit katoillaan.

Pienrakennuksen pilotti

CoolBox-hankkeessa keskityttiin asiakaslähtöisiin, vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin pienrakennuksiin sekä digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen mikrorakennuksessa. Hankkeen päätuotoksena rakennettiin pohjoisiin olosuhteisiin soveltuva mikrorakennus sekä sen ympärivuotista käyttöä tukeva OffGrid -tekniikkaboksi.

Luonto ja luontomatkailu

”PAN – Pohjoisen luonnonilmiöt” oli hanke, joka yhdisti luonnon ja luontomatkailun. Hankkeen päätavoite oli kasvattaa tietämystä pohjoisesta luonnosta ja sen ainutlaatuisista ilmiöistä luontomatkailussa.

Yksinäinen ruskalehti vesisateessa.

Palliatiivinen hoito sairaanhoitajien ja lääkärien kuvaamana

EduPal-hankkeen laadullisen, kuvailevan tutkimuksen kohderyhmänä olivat palliatiivisessa hoidossa työskentelevät sairaanhoitajat ja palliatiivisen hoidon erityispätevyyslääkärit. Tuloksena saatiin laaja kuvaus palliatiivisen hoidon perus- ja erityistasolla vaadittavasta sairaanhoitajien ja lääkäreiden osaamisesta.