Työelämässä tarvitaan monipuolista kieli- ja viestintätaitoa. Ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on valmentaa työelämän ja kansainvälisyyden edellyttämiin viestintätaitoihin. Kieliopinnoissa keskitytään ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoon. Opinnoissa korostuvat ammattialakohtaisuus, työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys.Viestintä suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi ovat osa tutkintoa kaikissa ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus vaihtelee aloittain ja koulutuksittain. Lisäksi tarjolla on vapaasti valittavia kieliopintoja.Koska tavoitteena on eri ammateissa tarvittava kielitaito, kieli- ja viestintäopintoja integroidaan ammatillisten oppiaineiden kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kielellisiä ja viestinnällisiä sisältöjä opiskellaan yhdessä ammattiaineen kanssa. Integrointia voidaan toteuttaa eri tavoilla eri koulutuksissa ja opintojaksoilla. Integroitujen tehtävien arvioinnissa noudatetaan asiantuntijuuden periaatetta. Kielten ja viestinnän opettajat arvioivat integroidut osiot kieli- ja viestintätaidon kannalta ja ammattiaineen opettaja sisällön osalta.
Lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista antavat Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat.
Ammattikorkeakouluissa suoritettavien tutkintojen kielitaitovaatimukset määritellään ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 7 §). Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1. sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (6.6.2003/424 ) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen sekä
2. sellainen koulutuksen mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Ammattikorkeakoulun kieliopintojen taso on kuvattu asetuksen lisäksi eurooppalaisella 6-portaisella kielitaidon viitekehyksen taitotasoasteikolla A1 – C2.
Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan useimmiten englannin kielessä, jota opiskellaan kaikissa Lapin ammattikorkeakoulun koulutuksissa. Ruotsin ja englannin osaamisen tasovaatimus on itsenäisen kielenkäyttäjän taso: ruotsissa taitotaso on B1 ja englannissa se on B2.
Toinen kotimainen kieli on joko ruotsi tai suomi riippuen opiskelijan koulusivistyskielestä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen osaaminen osoitetaan ruotsin kielessä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, toinen kotimainen kieli on siinä tapauksessa suomi. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jolla opiskelija on suorittanut peruskoulun ja lukion.
Osaamistavoitteet perustuvat Valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352 sekä Valtioneuvoston asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481.
Tutkintotodistukseen merkitään kielilauseke toisen kotimaisen kielen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta erikseen. Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan osana ammattikorkeakoulututkintoa suorittamalla koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot.
Opetussuunnitelman mukaiset ruotsin opinnot arvioidaan asteikolla hylätty–kiitettävä 5. Ruotsin opinnot hyväksytysti suorittanut opiskelija saa todistukseen merkinnän paitsi opintojaksosta, niin myös asetuksen mukaisesta kielitaidosta.
Ruotsin osaamisen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia suullisen ja kirjallisen kielitaidon taitotasokuvauksia, joiden avulla ruotsin taitoa voidaan arvioida yhdenmukaisesti. Ne on linkitetty ammattikorkeakoulussa käytettäviin numeerisiin arvosanoihin. Ruotsin taidon todistusmerkintä on 2-portainen: tyydyttävä tai hyvä. Ruotsin opintojen arvosana 1–3 vastaa tyydyttävää ja 4–5 hyvää ruotsin taitoa.
Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kielitaidon taitotasokuvaukset Ruotsin taitotasokuvaukset.pdf
Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi, kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Tällöin opiskelijalle tulee suomen kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (481/2003, 15 §). Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi, kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi.
Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu, jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi. Tässä tapauksessa kypsyysnäyte kirjoitetaan useimmiten koulutuksen kielellä esimerkiksi englanniksi englanninkielisissä koulutuksissa.
Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Kypsyysnäytteen kielen arviointi perustuu valtakunnallisiin suosituksiin ja arviointikriteereihin.
Kypsyysnäytteen arviointi ammattikorkeakouluissa (PDF)
Tutkintoon voi sisällyttää vapaasti valittavia kieliopintoja, joiden tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa kielitaitoa. Opiskelija voi aloittaa uuden kielen opinnot alkeista. Samasta kielestä voi opiskella useampia 3 opintopisteen laajuisia opintojaksoja. Kaikki vapaasti valittavat opinnot ovat etäopintoja, jotka opiskellaan etäopetusjärjestelmän kautta.
Vapaasti valittavina kieliopintoina järjestetään myös englannin ja ruotsin valmentavia opintojaksoja. Näille opintojaksoille opiskelijat otetaan lähtötasotestin tulosten perusteella. Lähtötasotestien ja valmentavien kieliopintojen järjestäminen vaihtelee koulutusaloittain.
Lapin ammattikorkeakoulun vapaasti valittavaan kielitarjontaan voi tutustua Opinto-oppaassa. Opinto-opas
AMK-tutkintokoulutuksen opinnoissa koulusivistyskieli vaikuttaa opintoihin kuuluvien viestintäopintojen kieleen, toisen kotimaisen kielen opintoihin, kypsyysnäytteen kieleen ja tutkintotodistukseen kirjattavaan kielilausekkeeseen (ns. virkamiesruotsi tai -suomi).
Koulusivistyskieli on kieli, jolla opiskelija on suorittanut äidinkielen (suomi tai ruotsi) oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa hyväksytysti. Koulusivistyskieli todetaan suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta.
Jos opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin edellä tarkoitetulla koulusivistyskielellään, hänen katsotaan saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa. (A481/2003, 20§)
Opiskelija, joka on peruskoulussa suorittanut äidinkielen oppimäärän suomeksi, mutta lukiossa ruotsin kielessä tai toisin päin, voi valita, kumpaa kieltä käyttää koulusivistyskielenä. Kieltä ei voi kuitenkaan vaihdella opintojen sisällä. Opiskelijan tulee suorittaa viestinnän opinnot, toisen kotimaisen kielen opinnot ja kypsyysnäyte saman koulusivistyskielen mukaan. (Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestintäopintojen käytäntösuositus 2023)
Opiskelijan, joka ei ole käynyt peruskoulua tai lukiota Suomessa, koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Opiskelijalle, joka on suorittanut peruskoulun jälkeen ammatillisen perustutkinnon tai IB-tutkinnon Suomessa tai ulkomailla, koulusivistyskieli määräytyy sen mukaan, millä kielellä opiskelija on suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.