Opinnäytetyösi tavoitteena on kehittää kykyäsi soveltaa tietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän tehtävien ratkaisemiseen sekä valmiuttasi itsenäiseen asiantuntijatyöhön. Ammattikorkeakoulumme opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä ja työelämää kehittäviä, mikä auttaa sinua luomaan yhteyksiä työelämään. Opinnäytetyö voi olla myös monialainen, jolloin tekijät voivat olla eri koulutuksista tai aloilta. Opinnäytetyötyöskentely kehittää opiskelijan ammatillisia tietoja ja taitoja, kehittävää ja tutkimuksellista työotetta sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostotaitoja. Opinnäytetyöskentelyyn liittyy tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintoja, myös muut tutkintoon sisältyvät opinnot tukevat opinnäytetyöskentelyä.
Opinnäytetyöskentelyssä opit:
AMK opinnäytetyössä kartutat osaamistasi ja osoitat, että osaat soveltaa tietojasi ja taitojasi käytännön asiantuntijatehtävässä.
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on laajuudeltaan 30 opintopistettä ja vastaa EQF tasoa 7 ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön laajuus on 15 op (EQF 6). Työt eroavat toisistaan jo käytössä olevan työmäärän osalta, sillä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö vastaa noin 810 opiskelijan työtuntia, ja muutettuna kuukausiksi se vastaa noin viittä työkuukautta kokoaikaisesti opinnäytetyötä tehden. Alla on kuvattu keskeisiltä osin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ominaispiirteitä:
Kaikki opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä, joissa kehittämis- tai tutkimusnäkökulmat ovat eri painotuksin. Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä tuotetta, palvelua, prosessia tai teosta kehitetään tai/ja toteutetaan sekä arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä tehdään esimerkiksi laadullinen tai määrällinen soveltava tutkimus. Opinnäytetyölle on aina tyypillistä huolellinen aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin perehtyminen.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön lähtökohtana on konkreettinen olemassa oleva tehtävä, johon etsit ratkaisua opinnäytetyön avulla. Työn tarkoitus on kehittää, toteuttaa ja arvioida uusia tuotteita, palveluita sekä toimintatapoja.
Kehittämispainotteiseen opinnäytetyöhön sisältyy yleensä työelämälähtöinen, toiminnallisen osuus, jonka tuloksena syntyy tuotos. Tuotos voi olla esimerkiksi konkreettinen tuote, ohjeistus, paketoitu palvelu, alakohtainen suunnitelma, tuotekehitys- tai suunnitteluhanke, tapahtuma, julkaisu tai multimediatuote, konsepti tai mallinnus.
Kehittämispainotteisella opinnäytetyöllä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja (yhteistyötaho), mutta kyseessä voi olla myös omaan yritykseesi tai yritysideaasi kohdistuva työ.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön kirjallisessa raportissa kuvataan tietoperusta ja esitellään työn tuotokset. Raportissa sinun tulee kuvata toiminnallinen osuus eli tuotoksen kehittämisvaiheet johdonmukaisesti esimerkiksi projektin tai kehittämisprosessin vaiheiden mukaisesti. Tuotoksen sisältöön ja toteutukseen liittyvien valintojen perustelut kuvataan kehittämisprosessin yhteydessä.
Kehittämispainotteinen opinnäytetyö edellyttää aiheeseen liittyvän tutkimusongelman tai -kysymyksen sekä asianmukaisen kehittämis- tai tutkimusmenetelmän käyttöä. Työssä voidaan hyödyntää useita eri aineistonkeruumenetelmiä, kuten kirjallisuus, ohjekirjat, työpajat, haastattelut tai havainnoinnit.
Raportissa esitetään tuotosten arviointi suhteessa tietoperustaan. Joskus toiminnallinen opinnäytetyö aloitetaan työstämällä tuotosta/tuotoksia, jonka jälkeen vasta laaditaan tietoperusta. Joissain tilanteissa saatetaan puolestaan työstää molempia samanaikaisesti.
Esimerkki kehittämispainotteisen opinnäytetyön prosessista:
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä toteutat työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen, jossa haet vastausta ammattialaasi liittyvään rajattuun erityisongelmaan tai tutkimustehtävään.
Tutkimuksen toteuttamisessa voidaan käyttää määrällisiä tai laadullisia menetelmiä, joiden avulla haetaan ratkaisua tutkimusongelmaan tai -kysymykseen.
Tutkimusaineisto voi muodostua esimerkiksi mittauksista, haastatteluista tai kyselyistä, joita analysoidaan valitun menetelmän mukaisesti.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön raportissa kuvataan työn tavoitteet, tutkimusongelmat sekä aiheen rajaus. Tietoperusta sisältää teoriaa sekä oman aiheen peilaamista teorioihin, malleihin ja aikaisempiin tutkimuksiin käyttäen hyväksi ammattikirjallisuutta ja muita lähteitä.
Lisäksi kuvataan itse tutkimuksen toteutustavat (menetelmät), tutkimusaineiston hankinta ja muodostaminen sekä käytetyt analyysimenetelmät. Raportin lopussa tarkastellaan tutkimuksen tuloksia ja niiden pohjalta tehdään erinäisiä johtopäätöksiä sekä pohditaan mahdollisia jatkokehittämis- ja tutkimusehdotuksia.
Esimerkki tutkimuspainotteisen opinnäytetyön prosessista:
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö sopii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä toimivalle opiskelijalle esimerkiksi oman työpaikan käytäntöjen kehittämiseen. Myös päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tutkimusongelma tai -kysymys, johon oman työn reflektoinnilla etsitään vastausta.
Työtehtäviin liittyvän päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää kehittämisnäkökulman valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön teoriataustaa voidaan hankkia kirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluilla kuten muissakin opinnäytetyötyypeissä.
Päiväkirjaa kirjoitetaan viikkotasolla, jolloin seurantajaksona on useimmiten 10–13 työviikkoa. Seurantajakso voi olla yhtäjaksoinen tai jaettu useampaan ajanjaksoon esimerkiksi työtehtävien vaihtumisen vuoksi. Seurantajakson jaolla voidaan saada opinnäytetyöhön syvyyttä, jolloin siitä ei tule itseään toistava työtehtävien osalta.
Käytännössä päiväkirjaa kirjoitetaan päivittäin. Viikoittaisessa analyysissa pohditaan mennyttä viikkoa muun muassa oman osaamisen kehittymisen ja tutkimusongelman tai -kysymyksen näkökannalta esitettyyn tietoperustaan peilaten.
Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.
Esimerkki päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön prosessista:
Portfoliomuotoisessa opinnäytetyössä keräät opintojen kautta laadittuja tuotoksia, eli projekteja tai muita oppimistehtäviä, yhteen ja laadit tarvittaessa uusia tuotoksia. Tuotokset voivat olla myös työelämän ja vapaa-ajan harraste- tai järjestötoiminnan kautta laadittuja. Keskeisintä portfoliomuotoisessa opinnäytetyössä kuitenkin on, että tuotokset luovat yhteisen ammatillisen kokonaisuuden, joka muodostaa opinnäytetyön tietoperustan.
Portfoliomuotoinen opinnäytetyö on pitkälle aikavälille jakaantuva prosessi, joka koostuu opintojen eri vaiheissa tehdyistä tuotoksista. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden käsitellä ja tarkastella valitsemaansa teemaa eri näkökulmista useissa projekteissa.
Portfoliomuotoinen opinnäytetyö muodostaa näistä prosesseista ja tuotoksista yhtenäisen, dokumentoidun kokonaisuuden. Se sisältää kirjallisen raportin, jossa opiskelija kirjoittaa tuotokset yhteen sitovan ammatillisen tietoperustan.
Esimerkki portfoliomuotoisen opinnäytetyön prosessista:
Opinnäytetyön aiheesta ja toteutustavasta riippumatta sinun tulee raportoida työsi myös kirjallisesti. Esimerkkejä Lapin AMKista valmistuneista opinnäytetöistä löydät Theseuksesta, joka sisältää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja.
Jokaisella opinnäytetyöllä on ammattikorkeakoulun nimeämä ohjaaja. Aihealueen mukaisesti opinnäytetyölle voidaan nimetä myös useampi ohjaaja sekä mahdollinen sidosryhmän/työyhteisön edustaja. Lisäksi opinnäytetöiden kielenohjauksesta vastaa suomen kielen ja viestinnän opettaja.
Opinnäytetyön tekeminen on aina prosessi, joka etenee tiettyjen vaiheiden kautta.Opinnäytetyö sisältää kolme vaihetta:
Opinnäytetyö voidaan tehdä joko yksilötyönä, parityönä tai useamman opiskelijan pienryhmätyönä. Opinnäytetyön voi tehdä myös koulutusalojen muodostamissa monialaisissa ryhmissä.
Näille sivuille on koottu yhteisiä menettelyohjeita ja käytänteitä aiheen valinnasta työn julkaisemiseen. Näiden ohjeiden lisäksi eri koulutuksilla voi olla myös omia menettelytapoja, jotka esitellään koulutuskohtaisissa tapaamisissa ja Moodlessa.