YTT, KTM Hannele Keränen ja FM Hannu Kähkölä työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa osaamisaluejohtajina.

Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, pohjoisen Suomen kaupungit, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja korkeakoulut ovat julkaisseet yhdessä pohjoisen ohjelman, jolla tavoitellaan kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä. Ohjelma painottaa vahvasti rajat ylittävää yhteistyötä ja investointipotentiaalia.

On arvioitu, että pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan investointipotentiaali on yhteensä 160 miljardia euroa. Suurin osa tästä älyttömästä potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Älytön viittaa tässä yhteydessä nimenomaan siihen, että potentiaali on poikkeuksellisen suuri.

Osaavan työvoiman saatavuus ja puutteellinen infra hidastavat kasvua

Vihreän siirtymän vauhdittaminen kohtaa kuitenkin monenlaisia haasteita. Yksi näistä liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi koko Suomen osaajapulaan. On esitetty, että maahanmuuttoon liittyviä̈ prosesseja ja lupakäytäntöjä tulisi sujuvoittaa yli hallinnonrajojen.

Myös saatavuusharkinta olisi poistettava ja lisättävä sekä vieraskielistä tutkintokoulutusta että jatkuvan oppimisen tarjontaa. Korkeasti koulutettujen osaajien saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut suomalaisille korkeakouluille kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämiseen ja heidän Suomeen työllistymiseen – kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kolminkertaistaa ja 75 prosenttia valmistuneista tulisi työllistyä Suomeen.

Maapallon toiselta puolelta katsottuna Suomi – ja erityisesti Lappi – on kuitenkin pieni ja periferinen maantieteellinen alue, joten mistään suuresta kansainvälisten osaajien ryntäyksestä tänne ei tarvitse haaveilla. Samalla voidaan myös kysyä, että onko meiltä itsellämme liian ruusuinen kuva Suomen vetovoimasta kansainvälisten osaajien saatavuuden näkökulmasta.

Työvoiman riittämättömyyden lisäksi pohjoisen haasteena ovat muun muassa liikenneinfrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyvät pullonkaulat, minkä vuoksi vihreään siirtymään liittyvää potentiaalia on ryhdytty tarkastelemaan laajemmin maarajat ylittävän yhteistyön kautta.

Viesti pohjoisen alueen merkityksestä vihreässä siirtymässä tuntuu kuitenkin tavoittavan huonosti päättäjät erityisesti Suomessa. Esimeriksi valtion väyläverkon investointiohjelmassa Lapin osuus jää todella pieneksi, kun huomioidaan maakunnan laajuus ja pitkät etäisyydet, maarajojen merkitys Suomen huoltovarmuudelle, elinkeinoelämän kuljetustarpeet sekä maakunnan teollisuuden ja matkailun merkityksen Suomen viennille.

Pohjoisen mineraalit ja metsät sekä osaaminen niiden kestävässä hyödyntämisessä ovat vihreän siirtymän avaintekijöitä. Esimerkiksi kaivostoiminta luo ympärilleen laajan arvoketjun; varovaisen arvion mukaan Lapin kaivosyritykset tekevät vuosittain hankintoja Suomesta yli 300 miljoonalla eurolla. Mineraaliklusteri kerrannaisvaikutuksineen on Lapille erityisen tärkeä; sen merkitys tuottavuudelle ja työllisyydelle on suurempi kuin muissa maakunnissa.

Lapin potentiaalia vihreässä siirtymässä ei tunnisteta

Kysyimme tekoälyltä (ChatGPT 26.3.2023), miksi Lapin potentiaalia vihreässä siirtymässä ei tunnisteta. Aloitimme keskustelun kysymällä, mistä Lappi tunnetaan. Tekoälyn mukaan Lappi tunnetaan upeasta luonnosta, revontulista, poroista, Joulupukista ja saamelaiskulttuurista. Meille maakunnassa asuville edellä mainitut asiat ovat toki tärkeitä, mutta vastaus antaa varsin stereotyyppisen ja nostalgisen kuvan Lapista. Juuri tuolta Lappi varmaankin näyttää niille, jotka eivät asu, opiskele ja työskentele täällä.

Niinpä kysyimme seuraavaksi, mitä muuta Lapissa on. Vastaus kysymykseen Lapin teollisuudesta oli yllättävän hyvä. Esille nousivat esille muun muassa kaivosala, metsäteollisuus, energia-ala, matkailuala ja hiukan yllättäen myös elintarviketeollisuus. Positiivinen yllätys oli Lapin teollisuuden uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen kiertotalouden ja cleantech-ratkaisujen hyödyntämisessä.

Kysyimme seuraavaksi mitä Lapista puuttuu. Ajattelimme, että pääsisimme vastauksen perusteella paremmin kiinni tekijöihin, jotka hidastavat vihreää siirtymää ja erilaisten investointien kohdentamista Lappiin. Keskustelussa ChatGPT:n (26.3.2023) kanssa nousi esille, että Lappi on monipuolinen ja vireä talousalue, mutta sieltä puuttuvat asiat:

1. Suuret kaupungit, mikä voi vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja tarjottavien palveluiden määrään.
2. Monipuolinen liikenneinfrastruktuuri, mikä voi haitata alueen kehitystä ja saavutettavuutta.
3. Merkittävä teknologiaklusteri, mikä voi vaikuttaa alueen kilpailukykyyn teknologian saralla.
4. Monipuolisten työpaikkojen ja palveluiden tarjonta
5. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vähäinen määrä, mikä voi vaikuttaa alueen innovaatiotoiminnan kehittymiseen.
6. Korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus
7. Väestön ikärakenne, mikä voi haitata alueen kehitystä ja talouden kasvua tulevaisuudessa.

Pitkän puutelistan jälkeen vastauksessa nousi kuitenkin esille, että Lapilla on myös paljon vahvuuksia, kuten luonnonvarojen runsaus, kehittynyt matkailuala sekä ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri, jotka voivat houkutella ihmisiä ja yrityksiä alueelle.

Tässä vaiheessa alkaa vaikuttamaan varsin selvältä, että mielikuvat maakunnasta voivat olla yksi tekijä, miksi pohjoisen potentiaalia vihreässä siirtymässä ei tunnisteta. Lapin eksotiikalla voidaan varmasti houkutella tänne matkailijoita, mutta esimerkiksi investointien ja uusien yritysten houkuttelussa pitäisi pystyä viestimään alueen potentiaalista vihreässä siirtymässä.

Yhteistyössä kohti älykkäästi vihreää ja vireää maakuntaa

Päätimme kuitenkin kysyä vielä yhden kysymyksen Lapin tulevaisuudesta. Se näyttää lupaavalta, vaikka alueen kehitystä hidastavat tekijät ovatkin tunnistettavissa. Seuraavat tekijät vaikuttavat myönteisesti Lapin tulevaisuuteen:

1. Matkailun kasvu luo työpaikkoja ja taloudellista kasvua alueelle
2. Kaivostoiminnan vahvistuminen ja alueelle suunnitellut uudet kaivoshankkeet
3. Uusien teollisuudenalojen kehitys monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta
4. Lapissa on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kestävä hyödyntäminen on tärkeä osa alueen kehitystä tulevaisuudessa.
5. Digitalisaation hyödyntäminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia Lapin kehittämisessä.

Keskustelumme ChatGPT:n (26.3.2023) kanssa päättyy toteamukseen, että Lapin tulevaisuuden kehitys edellyttää panostuksia monilla eri osa-alueilla, kuten infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen. On myös tärkeää, että alueen kehitys tehdään kestävällä ja tasapainoisella tavalla, joka ottaa huomioon niin ympäristö- kuin sosiaalisetkin näkökohdat.

Vaikuttaakin siltä, että jopa tekoäly tunnistaa sen mikä päätöksentekijöiltä näyttää unohtuvan: pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Pohjoinen tarvitsee panostuksia vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tukevaan infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin, monipuoliseen koulutustarjontaan ja vahvaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Toivottavasti eduskuntaan valituilla päättäjillä on riittävästi me-henkeä ja kykyä tarkastella asioita laaja-alaisesti koko Suomen tulevaisuuden kannalta vastakkainasettelua ja polarisoitumista ruokkivan nurkkakuntaisen lehtereiltä huutelun sijaan.

Toivottavasti myös kansallisilla rahoittajaviranomaisilla olisi kykyä toimia niin, että alueiden kehityseroja Euroopassa tasoittavien EAKR- ja ESR+ -rahoitusten jakamiseen liittyvät ongelmat saataisiin vihdoinkin ratkaisua. Vihreään siirtymään, digitalisaatioon, ihmisten hyvinvointiin ja osaamiseen liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta vaatii muutakin kuin juhlapuheita.

Suomi tarvitsee kaiken saatavilla olevan rahoituksen vauhdittaakseen kansallisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotavoitteiden ja alueiden kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.