CLT-levyt kantavat raskaita koneita suokohteilla

Metsätalousinsinööri, FT Anu Hilli toimii metsänhoidon asiantuntijana ja metsätalousinsinööri (AMK) Helena Pahkala yritysten asiakasneuvojana Suomen metsäkeskuksessa pohjoisella palvelualueella. Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Rakentamisesta tuttuja CLT-levyjä testattiin pehmeiden maiden puunkorjuussa Rovaniemen Hirvaalla Metsähallituksen korjuukohteella elo- ja syyskuussa 2023. Yleisönäytöksessä mukana oli metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä levyjen valmistajat Lappia Tervolasta sekä CLT Hoisko Alajärveltä asti. Levyjen käyttö puunkorjuussa on Suomessa uusi menetelmä ja sitä testataan CLT-levyt maanpinnan kantavuuden parantajana puunkorjuussa -hankkeessa.

Kuva 1: Yleisönäytös Hirvaalla syyskuussa 2022. Anne Saloniemi, Lapin AMK

Yleisönäytökset Hirvaalla

Yleisönäytöksiä CLT-levyjen käytettävyydestä puunkorjuussa tarvitaan, jotta tietoisuutta metsäalan toimijoiden ja yrittäjien sekä muiden toimialojen keskuudessa levyjen kuljetuksesta, käsittelystä ja kantavuudesta saadaan lisättyä. CLT-levyjen käyttöä demonstroitiin Hirvaan Lentokonejängällä kahdessa kohteessa suonotkon ylityksessä ja pienen ojan ylityksessä. Levyjen kuljetusta oli testattu jo aiemmin lavetilla ja puutavara-autolla aikaisempien maastokokeiden yhteydessä. Hirvaan kohteelle levyt kuljetettiin puutavara-autolla, jonka nosturilla levyjen lastaus ja purku sujui hyvin.

Levyt asennettiin paikoilleen ajokoneella jo ennen yleisöesityksiä, mutta niiden purkua ja asennusta demonstroitiin paikalla olleelle yleisölle. Levyjen päältä ajettiin täydellä kuormalla, jolla havainnollistettiin levyjen kantavuutta suokohteella.

”Levyt näyttäisivät kantavan hyvin raskaammankin koneen. Metsähallituksen työmaalla oli käytössä Ponsse Buffalo King ajokone, jonka paino oli kuorman kanssa noin 35 000-40 000 kg.”
-Harri Lindeman, Luonnonvarakeskus

Jälkimmäisessä yleisönäytöksessä päästiin näkemään aiempi testikohde, jossa levyt oli poistettu jo maastosta. Yleisö pystyi toteamaan, että levyistä ei näyttänyt jäävän suuria painumia maastoon.

Kuva 2: CLT-levyjen asennusta suolle. Jari Lindblad, LUKE

Yleisö kiinnostunut levyjen toimivuudesta ja kestävyydestä

Koneen kuljettajalta ja yleisöltä tuli kommenttia, että levyjen yhteen liittäminen voisi lisätä käytön sujuvuutta. Toisistaan irrallaan olevat levyt pääsevät jonkin verran liikkumaan, mutta se ei ole testeissä haitannut ajoa eikä heikentänyt kantavuutta. Päivän aikana yleisö mietti kiinnitysratkaisuksi esimerkiksi kettinkiä. Hankkeen alussa järjestetyissä työpajoissa koneyrittäjien toiveena oli, että levyjen siirtäminen ja asentaminen tapahtuu ilman hytistä poistumista. Tämän vuoksi levyjen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa niihin ei tehty mitään kiinnitysratkaisuja.

Yleisöstä tuli esille ajatus pienemmistä levyistä, joita voisi käyttää pienehköjen maastoajoneuvojen alla. Myös levyjen paksuutta mietitiin, että kantaisivatko ohuemmat levyt samalla tavalla. Tällöin levyjen materiaali- ja hankintakustannuksia saataisiin alemmaksi.

Kuva 3: CLT-levyjen käyttöä esiteltiin yleisölle. Helena Pahkala, Metsäkeskus

Levyjen kuluminen herätti myös keskustelua. Levyjen kulumiseen vaikuttaa huomattavasti koneeseen asennetut ketjut ja telat. Esiin nousi kysymyksiä levyjen mahdollisesta pinnoittamisesta. Levyjen pinnoitus lisäisi kuitenkin levyjen valmistuskustannuksia. Yleisön edustajalla oli kokemusta räjäytysmattojen eli käytetyistä autonrenkaista valmistettujen mattojen käytöstä kevyempien maastoajoneuvojen alla. Voisiko kumimaton levittää CLT-levyjen päälle?

”Itse kulumiskestävyys on CLT-levyllä erinomainen, vaikka sen yli ajetaan hokkiteloilla, eli osa ensimmäisestä lamellikerroksesta jyrsiytyy, jonka jälkeen pinta pysyy erittäin pitkään käyttökelpoisena, koska hokit menevät jo jyrsiytyneessä pinnassa ja itse leveä tela ei pahemmin pintaa kuluta.”
-Jukka Matti-Tuuri, Hoisko CLT

Yleisönäytökseen osallistuneet saivat vastata kyselyyn, jossa selvitettiin osallistujien näkemyksiä levyjen toimivuudesta ja käyttökohteista sekä liiketoimintamahdollisuuksista. Vastaajien mielestä parhaiten levyt soveltuvat ojien ja pienialaisten suonotkojen ylityksiin, jotka muutoin estäisivät kesäaikaiset korjuut. Myös metsälakikohteiden ja ympäristöltään herkkien kohteiden ylitykset nousivat esille. Liiketoimintamahdollisuuksista parhaimpina nähtiin palvelukonsepti, jossa levyt vuokrataan ja kuljetetaan leimikolle.

Levyille pyritään saamaan hankkeen loppuaikana vielä käyttökertoja ja kulutusta, jotta tietoutta levyjen kulutuskestävyydestä ja sitä kautta taloudellisesta kannattavuudesta saadaan lisää. Kulutustestien jälkeen levyille tehdään rakennetekninen analyysi, jossa selviää miten levyt ovat kestäneet käyttöä. Analyysin antamia tietoja voidaan hyödyntää myöhemmin maastoon soveltuvien CLT-levyjen suunnittelussa ja valmistuksessa.

Hanketiedot

Lapin ammattikorkeakoulu päätoteuttajana vastaa hankkeen hallinnoista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2020-31.3.2023 ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.