KM Johanna Huttunen työskentelee koulutussuunnittelijana Oulun ammattikorkeakoulussa ja TtM Helena Kangastie TKI&O-erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Taustoitusta

Kestävä kehitys, vastuullisuus ja niiden osaaminen puhuttavat korkeakoulujenkin arjessa. Myös ammattikorkeakoulujen tulisi kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat edistää kestävää kehitystä työssään ja osaavat toimia vastuullisesti.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma tarjoaa yhteisen viitekehyksen ja tukee kaikkien Suomen 24 ammattikorkeakouluyhteisön työtä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta (Arene 2020).

Arenen ohjelman mukaan kädenjälki tarkoittaa vaikuttavuutta, jolla ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottama osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää. Kädenjälki puolella koulutuksen tarkoituksena on tuottaa kestävän kehityksen taidot jokaiselle (kuvio 1.)

Ammattikorkeakoulujen kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali -ohjelman sisältö. Kädenjälki kuvaa koulutuksen, TKI-toiminnan ja johtamisen ja henkilöstön osaamisen tavoitteita.
Kuvio 1. Ammattikorkeakouluyhteisöjen kädenjäljen kasvattamisen ja jalanjäljen pienentämisen osa-alueet. (Arene 2020)

Osaavalla henkilöstöllä on tärkeä merkitys kädenjäljen kasvattamisessa. Arenen Kestävä kehitys ja vastuullisuus -ryhmän koulutustyöryhmän työn tavoitteena on eri tavoin tukea ja sparrata ammattikorkeakouluja ”Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu” –ohjelman toteuttamisessa. Tavoitteena on tuottaa erilaisia työvälineitä opetussuunnitelma työhön ja opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Koulutustyöryhmä järjestää syksyllä 2021 AMK-yhteisölle webinaarisarjan, joka sparraa ammattikorkeakouluja ”Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu” –ohjelman toteuttamisessa. Webinaarisarjan tavoitteena on tukea kestävän kehityksen opetusta ja oppimista ammattikorkeakouluissa, jotta jokainen ammattikorkeakoulusta valmistunut opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat ja osaa edistää kestävää kehitystä työssään ja yhteiskunnassa.

Tässä kirjoituksessa käsittelemme Arenen koulutustyöryhmän 1.10.2021 järjestämän webinaarin sisältöä vastauksena kysymykseen, kuinka varmistamme kaikille ammattikorkeakouluista valmistuville kestävän kehityksen osaamisen. Aihetta käsittelevän webinaarin sisällöstä ja käytännön järjestelyistä vastasivat Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut ja webinaarin vastuuhenkilöinä sekä vetäjinä toimivat tämän blogin kirjoittajat.

Sisällön tuumiskelua

Tuumiskeluvaiheen lähtökohtana oli tuoda tarjolle opetuksen ja sen kehittämisen esimerkkejä, joilla vastaamme lupaukseen tuottaa työelämään ja yhteiskuntaan kestävän kehityksen osaajia. Sisällön rakentamista tehtiin mukaan lupautuneiden asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pohdittiin sitä, kuinka tehdä näkyväksi erilaisia vaihtoehtoja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkymisestä osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa, opetuksen toteutuksessa ja arvioimisessa.

Toteutuksen konsteja

Webinaari toteutettiin aihekohtaisilla alustuksilla ja asiantuntijoiden puheenvuoroilla, joissa tuotiin tarjolle ja keskusteluun konkreettisia työkaluja esimerkkien avulla.

Webinaarin ohjelma

9.00-9.10 Avaussanat, vastuullisuusjohtaja Sinikka Jänkälä, Lapin ammattikorkeakoulu
9.10-9.30 Kestävä kehitys ja vastuullisuus osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa, yliopettaja Raija Erkkilä, Oulun ammatillinen opettajankoulutus
9.30-9.50 Case: kestävä kehitys opintojaksossa, opettaja Marko Korkeakoski, Lapin ammattikorkeakoulu
9.50-10.00 Tauko
10.00-10.20 Case: kestävä kehitys opintojaksossa, tutkintovastaava, lehtori Kari Heiskari Oulun ammattikorkeakoulu
10.20-10.50 Ryhmätyöskentelyä
10.50-11.20 Kestävän kehityksen toteutumisen arvioinnin keinot, suunnittelija Seppo Pakanen Oulun ammattikorkeakoulu
11.20-11.30 Loppusanat, vararehtori Jyrki Laitinen, Oulun ammattikorkeakoulu

Lapin AMKin vastuullisuusjohtaja Sinikka Jänkälä korosti alustuksessaan Arenen ohjelmaan kirjattujen lupauksien pitämistä ja niihin suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista, jotta varmistetaan kestävän kehityksen taidot jokaiselle. Miten tämä lupausten pitäminen sitten mahdollistuu koulutuksien opetussuunnitelmissa. Tähän vastausta avasi OAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Raija Erkkilä, joka esitteli osaamisen rakentumista Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmaan 2021. Kuviossa 2 on esitetty osaamisen rakentuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa.

Kuvio 2 Pyramidi-malli osaamisen rakentumisesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Mallin vaiheet ovat tarkastelee-pohtii-osaa toimia- toimii-reflektoi.ja Kangastie.jpg
Kuvio 2. Osaamisen rakentuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. (Happo, Karjalainen ja Perunka 2018.)

Opetussuunnitelman laatimisen vaiheessa pohdittavaksi tulee se, miten kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyy tai pitäisi näkyä osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa. Olisiko sen oltava oma opintojakso vai kaiken läpäisevä osaaminen? Alustuksessa pohdittiin myös sitä, onko kestävä kehitys ja vastuullisuus on suurimmaksi osaksi arvo-osaamista. Jos on kysymys arvo-osaamisesta ja vastuullisuudesta, niin miten arvo-osaaminen osoitetaan ja miten sellaista osaamista arvioidaan?

Näihin kysymyksiin käytännön näkökulmaa ja vastauksia antoivat opetuksen toteuttamisen esimerkkien alustajat. Opettaja Marko Korkeakoski Lapin AMKista kertoi liiketalouden ja lehtori Kari Heiskari OAMKista alusti talotekniikan toteutusesimerkin. Esimerkkien esittämisen jälkeen yhteisessä keskustelussa tuli esille kestävän kehityksen opetuksen laaja kokonaisuus, joka haastaa myös opettajien osaamista.

Keskustelun jälkeen tarkasteltiin kestävän kehityksen toteutumisen arvioinnin keinoja, joita esitteli OAMKista tietotuotannon suunnittelija Seppo Pakanen. Tarkastelussa tuli esille, miten kestävä kehitys näkyy esimerkiksi opetussuunnitelmien kuvauksissa ja osaamisalueina, opintojaksojen sisällöissä, osaamistavoitteissa ja arviointikriteereissä. Olisi hyvä saada yhdenmukainen käytäntö kestävän kehityksen osaamistietojen tallentamiseen. Yleisenä pohdittavana kysymyksenä alustaja nosti esille sen, miksi kestävän kehityksen tilastointia tehdään ja mihin se vaikuttaa?

Webinaari päättyi OAMKin vararehtorin Jyrki Laitisen loppusanoihin, joissa hän pohti, tulisiko kestävän kehityksen olla ennemminkin läpileikkaava ajatusmalli ja, jos tulisi, niin miten se välitetään opiskelijoille? Hänen mielestään kestävän kehityksen ajatusmaailman tulisi rakentua kaikkeen asiaan ja tekemiseen sisälle myös opetuksessa.

Harkintaa ja ehdotuksia

Webinaarin suunnittelijoina ja vetäjinä pohdimme, saavutimmeko asettamamme tavoitteet. Onnistuimmeko jakamaan tietoa kestävän kehityksen tavoitteiden ja osaamisten käyttämisestä opetuksen kehittämisessä? Saivatko osallistujat eväitä kestävän kehityksen huomioimiseen opetuksen toteutuksessa ja arvioimisessa?

Mielestämme esittämämme kysymykset palautuvat pedagogiikan peruslähtökohtaan eli millä tavalla kestävän kehityksen opetus ja oppiminen tulee järjestää. Millaisen maailmaan koulutamme osaajia ja mitä tulevaisuuden haasteita eri tutkinnoista valmistuvat ovat ratkaisemassa ja millä ammatti-identiteetillä se onnistuu parhaiten.

Yhteisessä keskustelussa työelämän kanssa on hyvä löytää tärkeimmät kestävän kehityksen osaamistavoitteet ja mihin ammatillisiin osaamiskokonaisuuksiin ne liittyvät. Lopuksi mietitään, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla kestävän kehityksen osaamisia ja niiden rakentumista voidaan tukea. Ja millaista pedagogista tukea opetushenkilöstö tarvitsee opettaessaan opiskelijoille kestävän kehityksen osaamista osana ammatti-identiteettiä.

Lopuksi

Kestävän kehityksen tavoitteiden äärellä on tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tämä webinaari toi omalta osaltaan vastauksia opetukseen ja sen kehittämiseen. Suunnittelijoina ja vetäjinä voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen, koska webinaari sai kaiken kaikkiaan hyvän palautteen osallistujilta.

Alustuksissa ja esimerkeissä nostettiin esille tarpeeksi konkreettisia asioita opetuksesta ja sen toteuttamisesta. Kaikille yhteisen keskustelun lisäksi kaivattiin vielä lisää yhteistä keskustelua kestävän kehityksen huomioimisesta opetuksessa. Keskustelua voi käydä esimerkiksi seuraavan (kuva 1) sisällön ja viestin avulla.

Sumantra Ghoshain ajatelma ajatuksia herättämään.
Kuva 1. Ajatuksia herättämään. (Korkeakoski 2021)

Opetushenkilöstölle pedagoginen tuki voi olla esimerkiksi sitä, että mahdollistetaan yhteinen keskustelu, miten kestävän kehityksen tavoitteet tulee huomioida opetussuunnitelmissa ja niiden toteutussuunnitelmissa.

Lähteet

Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Viitattu 8.10.2021 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.

Asikainen, E. 2020. Kestävän kehityksen osaamien osana ammatti-identiteettiä. Julkaisematon.

Webinaarin diaesitykset:
Erkkilä, R.2021. Kestävä kehitys ja vastuullisuus osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa. OAMK.
Heiskari, K. 2021. Case: kestävä kehitys opintojaksossa. OAMK.
Jänkälä, S. 2021. Ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuuslupaukset. Lapin AMK.
Korkeakoski, M.2021. Vastuullisuus opintojaksossa. Lapin AMK.
Laitinen, J. 2021. Loppusanat. OAMK.
Pakanen, S.2021. Kestävän kehityksen arvioinnin keinot. OAMK