KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Logo

Puuduttavatko työpajat? Mietitkö, millaisia tapoja voisi hyödyntää virittämään osallistujien välistä vuorovaikutusta?

Varmasti meistä moni on osallistunut työpajoihin, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa erilaisia kehittämiseen ja muutokseen tähtääviä tarpeita ja näkemyksiä. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistyössä niitä on tullut vastaan useita, esimerkiksi Innokylä (2019) on koostanut kattavan työkalupakin kehittämisen eri vaiheisiin. Esittelemme tässä blogissa kokeilemiamme uudenlaisia tapoja osallistamiseen.

Vuorovaikutuksellista ilmapiiriä tukeva työskentely

Tavoitteenamme oli selvittää työn pitovoimaan ja työn merkityksellisyyden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisöissä matkailu- ja palvelualoilla. Pohdimme, miten luoda kokemusten jakamiseen ja uusien ratkaisuehdotusten kokeilemiseen kannustavan tilaisuuden ja samalla mahdollistaa osallistujille luottamusta herättävän ja työhyvinvointiin orientoivan ilmapiirin.

Päätimme kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja virittämään työskentelyn aikana tapahtuvaa keskustelua. Osallistavilla menetelmillä pyrimme houkuttelemaan osallistujia, jotka eivät yleensä uskaltaudu tai kiinnostu perinteisistä työpajamuodoista. Tavoite oli, että tilaisuus toimii osallistujille osaamista kehittävänä, hyvinvointia vahvistavana ja inspiroivana tilaisuutena.

Uudenlaisten osallistamistapojen äärellä

Järjestimme luovan virkistäytymishetken Rovaniemellä ja rentouttavan joogahetken Levillä keväällä 2023. Tilaisuudet olivat suunnattu matkailu- ja palvelualan työntekijöille, lähijohdolle ja yrittäjille.

Luovassa virkistäytymishetkessä pysähdyimme luovan tekemisen äärelle. Osallistujat ohjattiin kollaasimaalauksen avulla antamaan tilaa luovuudelle ja maalaamaan väreillä ja eri materiaaleja hyödyntäen tunnelmia ja tuntoja. Tuokiossa ohjaaja toiminut taiteilija Mari Riikonen johdatti osallistujat maalaamisen eri vaiheisiin värien sekoittamisesta lähtien.

Kaksi naista istumassa maalaustarvikkeista täyden pöydän ympärillä.
Kuva 1 ja 2. Luovassa virkistäytymishetkessä värit ja eri materiaalit olivat hyödynnettävissä tunnelmien ja tuntojen kuvaamisessa. Kuvassa Mari Angeria ja tuokion ohjannut taiteilija Mari Riikonen.

Rentouttavassa joogahetkessä osallistujat ottivat aikaa hyvinvoinnilleen ja virkistäytyivät palauttavan joogan avulla. Tuokio tarjosi mahdollisuuden pysähtyä kehon ja mielen huoltamiseen vilkkaan sesonkityön vastapainoksi. Hyvinvointivalmentaja Eveliina Tistelgren ohjasi harjoituksen lempeästi osallistujien valmiudet huomioiden.

Joogamattoja salin lattialla ja kännykkää pitelevä käsi.
Kuva 3 ja 4. Rentouttavassa joogahetkessä kehon ja mielen huoltaminen oli keskeisessä roolissa.

Kokemuksia kokeilevista työskentelytavoista

Osallistuminen virkistäytymishetkiin ei edellyttänyt aiempaa kokemusta maalaamisesta tai joogan harrastamista. Aikaisemmin maalaamista harrastaneille tuokio tarjosi mahdollisuuden uuden ja luovan tekniikan opetteluun.
Oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuneet kertoivat yllättyneensä positiivisesti työskentelytavasta, joka ohjasi ajattelemaan ja toimimaan totutusta poikkeavin tavoin. Joogaharjoitus toimi hyvänä ilmapiirin luojana keskusteluille orientoiden osallistujia laskeutumaan asian äärelle ja olemaan läsnä.

Osallistujat jakoivat luontevasti keskustellen kokemuksiaan työn arjesta työssä viihtymisen vahvistamiseksi ohjatusti osallistavan tekemisen inspiroimana. Keskustelua ohjattiin puolistrukturoiduilla kysymyksillä ja keskustelut taltioitiin. Osallistujilta pyydettiin suostumus kerätyn aineiston hyödyntämiseen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Tilaisuuksissa ja niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa osallistujat totesivat menetelmien sopivan työskentelytavaksi työyhteisöihin ja johtoryhmätyöskentelyyn.

Päätelmiä kokeiluista

Menetelmävalinnoilla on mahdollista vaikuttaa työskentelyn luonteeseen. Esimerkiksi taidelähtöistä työskentelytapaa on käytetty menetelmänä työyhteisöjen kehittämisessä (Väänänen, 2011) ja myös erittäin arkojen ja vaikeiden teemojen sanoittamisessa (Känkäinen, 2013).

Kerättyä aineistoa tarkastellessa on syytä huomioida ja pohtia, houkutteliko taidelähtöinen aktiviteetti luovuuteen virittäytyneitä osallistujia tai ohjasiko joogatuokio osallistujien ajatusta erityisesti kohti fyysisen hyvinvoinnin tarpeita. Kyseisten tilaisuuksien lisäksi aineistoa kerättiin hankkeen aikana myös perinteisin posteri- ja post-it -lappujen muodossa. Aineistot ovat linjassa keskenään, tukien ja täydentäen toisiaan.

Pyrimme varmasti jatkossa yhä enemmän varioimaan Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023) kokeilemiamme tapoja onnistuneiden tulosten siivittämänä.

– – –

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Innokylä 2019. Viitattu 27.11.2023 https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-ja-loyda/menetelma/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen.

Kemi, J. & Angeria – ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Känkäinen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-911-4.

Väänänen, I. 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-115-7.