Tradenomi (AMK) Anniina Hannila työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Keskustelu työttömyydestä on aktiivista. Pula työntekijöistä on kasvanut suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Toisaalta kohtaanto-ongelma on johtanut siihen, että työttömien on vaikea työllistyä. Joulukuussa 2022 työttömiä työnhakijoita oli 260 400 henkilöä. (TEM 2022.)

Oppilaitoksilla on osaamista vastata osaamisvajeeseen, mutta resurssoinnissa on haasteita. Myös muutosten tekeminen toimintatapoihin on hidasta. Laki kuitenkin velvoittaa esimerkiksi ammattikorkeakouluja tekemään työelämää ja aluekehitystä edistävää toimintaa ja tarjoamaan jatkuvan oppimisen palveluja (Ammattikorkeakoululaki 2014/932 § 1:4).

Työllisyyden kuntakokeilut pyrkivät nostamaan Suomen työllisyysastetta

Työllisyyden kuntakokeiluissa osa TE-palvelujen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi keväällä 2021. Jotta henkilö voi olla kokeilun asiakas, hänen tulee olla työtön, lomautettu, työllistetty tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Kuntakokeilun asiakkaina olevat ovat myös alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. (TEM.) Työttömistä työnhakijoista 140 600 henkilöä oli kuntakokeilukuntien asiakkaita joulukuussa 2022 (TEM 2022).

Kokeilulla pyritään parantamaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja kouluttautumista. Etusijalla kokeilussa ovat erityisesti pidempään työttömänä ja heikossa asemassa olevat henkilöt. Kuntakokeilussa pilotoidaan kuntien erilaisia tapoja työllisyyspalvelujen tarjoamisessa ja kartoitetaan toimivimpia käytäntöjä. Kunnilla on vapaus kehittää palveluja oman alueensa työllisyystarpeiden mukaan. Lisäksi kokeilussa tehostetaan asiakaslähtöisyyttä yhdistämällä työllisyys-, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelut entistä lähemmin toisiinsa. (TEM.)

Oppilaitosten rooli kuntakokeilussa

Ammattikorkeakoulut ja opistot voivat osaltaan tukea kuntakokeilukuntien tavoitetta ja edistää työllisyysasteen nostamista. Esimerkkejä oppilaitosten tekemistä toimista kuultiin Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Jatkuvan oppimisen sidosryhmätilaisuudessa keväällä 2022 (OKM 2022). Keinot osaamistarpeisiin vastaamiseen ovat moninaiset. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutusten järjestämiseen kuntakokeilun asiakkaille.

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteisessä ’’Yhden luukun periaatteella jatkuvaa oppimista Kainuuseen ja Koillismaalle’’ -hankkeessa toteutettiin muun muassa väyläopintokokonaisuus, jonka suorittamalla toisen asteen opiskelija voi saada opiskelupaikan korkeakoulusta ja suorittaa korkeakouluopinnot tavallista nopeammin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin toimintamalleja henkilökohtaistamaan työvoimakoulutuksena järjestettäviä koulutuksia ja tuettiin opiskelijarekrytointia ja motivaatiota opintoihin. (OKM 2022.)

Simpelejärven opiston ’’Opistosta osaajaksi’’ hankkeessa taas kartoitettiin osaamistarpeita Parikkalan ja Rautjärven kunnissa ja toteutettiin osaamistarpeisiin vastaavat 21 koulutusta. Opisto toteutti osan koulutuksista yksin ja osan yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Samiedun kanssa. Työelämälähtöiset koulutukset olivat maksuttomia kuntalaisille. Niistä opittiin muun muassa se, että maksuttomat matalan kynnyksen koulutukset mahdollistavat jatkuvan oppimisen kuntalaisille ja ovat tarpeellisia erityisesti heikossa asemassa oleville henkilöille. (OKM 2022.)

Jatkumo-hanke työllisyyttä tukemassa

Organisaatioiden henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen kääntöpuoli on heikossa asemassa olevien henkilöiden jatkuva oppiminen, koulutus ja työllistyminen. Jatkumo-hankkeen tematiikka pyörii jatkuvan oppimisen ympärillä ja hankkeessa pyritään tukemaan organisaatioiden osaamisen lisäksi myös kuntakokeilun asiakkaiden työllistymistä.

Jatkumo on kymmenen ammattikorkeakoulun yhteishanke. Useamman korkeakoulun yhteistyö tarjoaa enemmän koulutusmahdollisuuksia ja laajempaa osaamista yksittäiseen korkeakouluun verrattuna. Yhteistyöllä voidaan myös ratkoa oppilaitosten resurssipulaa, koska opettajia on enemmän käytettävissä.

Hankkeen aikana on kuitenkin todettu, että näin monen ammattikorkeakoulun yhteistyö on haasteellista. Oppilaitokset tuntevat toisensa osaamisalueet heikosti ja yhteistyötä haastaa myös kilpailuasetelma. Lisäksi oppilaitosten toimintatavat eroavat toisistaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tehdään eri mittakaavoissa. Näiden seikkojen yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Oppilaitosten tulisi löytää tilanteet, joissa ne aidosti hyötyisivät yhteistyöstä. Tällöin hyödyt voisivat olla suuremmat kuin haasteet.

Jatkumo-hankkeella järjestetyissä webinaareissa ja työpajoissa on kartoitettu kuntakokeilukuntien tarpeita ja esitetty, mitä ratkaisuja ammattikorkeakouluilla on tarjota niihin. Työpajassa esille nousseiden tarpeiden pohjalta Jatkumo toteutti koulutuspilottikokeilun Raasepori-Hanko kuntakokeilun henkilöstölle. Koulutuspilotti koostui kolmesta webinaarista, jotka käsittelivät organisaatioiden toimintakulttuurien yhdistämistä, asiantuntijarooleja ja kokouskäytäntöjä. Suunnitteilla on myös mm. loppukeväästä järjestettävä webinaari yhteistyössä toisen hankkeen kanssa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. Viitattu 24.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.

OKM 2022. Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjausten toimeenpano. Sidosryhmätilaisuus 30.3.2022. Viitattu 20.1.2023. https://okm.fi/documents/1410845/113482451/Jatkuvan+oppimisen+seminaari+30.3.2022+esitykset.pdf/9760337d-4214-db2e-f706-f14aa88d0ee1/Jatkuvan+oppimisen+seminaari+30.3.2022+esitykset.pdf?t=1648643510208.

TEM. Työllisyyden kuntakokeilut. Viitattu 10.1.2023. https://tem.fi/tyollisyyskokeilut.

TEM 2022. Työllisyyskatsaus. Joulukuu 2022. Viitattu 3.2.2023. https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf.