FT Mirva Juntti työskentelee kehittämispäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulussa ja tradenomi (YAMK) Tiina Huhtalo ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä LUC-palveluissa.

Tuoreen suuryritystutkimuksen mukaan vastuullisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä maineen rakentamisessa. Viime vuosikymmenellä vastuullisuusajattelu on laajentunut sosiaaliseen kädenjälkeen; monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Useassa organisaatiossa se on jo vankasti kytkettynä henkilöstöjohtamiseen. Monille on kuitenkin epäselvää, mitä vastuullisuus merkitsee käytännön johtamistyössä, tai miten sitä voi systemaattisesti edistää.

Tämä artikkeli kertoo, miten vastuullisuutta on Lapin ammattikorkeakoulussa viety osaksi henkilöstöpalveluita ja arjen käytänteitä. Artikkelin tarkoituksena on antaa käytännön vinkkejä kenelle tahansa esihenkilö- tai henkilöstöpalvelutyötä tekevälle tai työyhteisössä työskentelevälle.

Vastuullisuus henkilöstöstrategiassa

Vastuullisuus henkilöstöhallinnossa (HR) kattaa monia ulottuvuuksia. Useimmin sillä viitataan toimintaan, joka huomioi työntekijöiden monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisena, keinoina puuttua syrjintään ja epätasa-arvoiseen kohteluun sekä pyrkimyksenä rakentaa tiivis yhteisö, jota ohjataan selkein johtamiskäytännöin. Tämä kaikki synnyttää organisaatiokulttuurin, joka on kestävä, eettinen ja hyvinvointia tukeva kaikille sidosryhmilleen.

Monilla henkilöstöjohtamisen ammattilaisilla ei ole vielä selvää kuvaa roolistaan vastuullisuuden edistäjänä. Kansainvälinen tutkimus kuitenkin korostaa, että henkilöstöjohtaminen (HR) on avainasemassa vastuullisuuden integroinnissa liiketoimintaan (c.f. Dwivedi et al. 2023, Jerónimo et al. 2020, Mishra et al. 2013). Tutkimukset osoittavat, että monet yritykset eivät vielä hyödynnä tätä mahdollisuutta täysimääräisesti (c.f. Pellegrini et al. 2018).

Vastuullisuus johtamisessa

Strateginen, vastuullinen henkilöstöhallinta vaatii rohkeutta suunnata muutosta. Taktisella tasolla työtä tehdään työehtosopimusten, erilaisin organisaatiossa yhteisesti sovituin toimintaohjein ja linjauksin. Operatiivisella tasolla se on johtamis-, esihenkilö- ja HR-työtä, rekrytointia ja perehdyttämistä – sekä lukuisa joukko arjen kohtaamisia, joilla huolehditaan työntekijästä, työyhteisön hyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä, motivaatiosta ja sitoutuneisuudesta läpi työuran.

Asiantuntijaorganisaation osaamisen ydin on sen henkilöstö. Työuran aikana toimijoilla tulee eteen erilaisia vaiheita, joita tulee selvittää, ohjata ja ratkaista inhimillisesti, mutta yhteisiä ohjeita ja pelisääntöjä noudattaen. Tehtäväkenttä on moninainen ja vaatii esihenkilöiltä monipuolista osaamista, pitkäjänteisyyttä, sitoutuneisuutta ja empatiataitoja. (Kosunen 2007.)

Vastuullisuus organisaatiokulttuurissa

Lapin ammattikorkeakoulun strategia pohjautuu kolmeen arvoon, joita ovat eettisyys, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. Arvot ovat osa korkeakoulussa yhteisesti jaettua inhimillistä identiteettiä. Vahva arvoperusta rakentaa myönteistä työnantajamielikuvaa ja tukee henkilöstön sitoutumista.

Lapin AMKissa vastuullisuus integroituu kiinteästi strategiaan. Se on sitoutunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaan, jonka tavoitteena on saavuttaa edelläkävijyys vuoteen 2030 mennessä monin eri tavoin. Lapin AMKin johtamisjärjestelmä tukee koko korkeakouluyhteisön osallistumista ohjelman toteuttamiseen. Keinoja on monia, esimerkkinä mainittakoon mm. jäsenyys Oikotien vastuullinen työpaikka-yhteisössä.

Vastuullisuus arjen käytänteinä

Vastuullisuuden tulee näkyä teoissa, organisaatiokulttuurissa ja johtamisessa kautta koko organisaation (Dwivedi 2023). Tämä mahdollistuu ainoastaan silloin, kun vastuullisuus on integroitu liiketoiminnan eri prosesseihin ja käytänteisiin. Lapin ammattikorkeakoulussa HR-toiminnot ovat ottaneet vahvan roolin asemassa vastuullisuuden edistämisessä, sillä henkilöstöhallinnossa tehdyt linjaukset vaikuttavat suoraan koko yhteisön sosiaaliseen kädenjälkeen, kuten henkilöstön hyvinvointiin, tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja osaamiseen.

Lapin AMKissa on laadittu erilaisia ohjeistuksia tilanteisiin, missä vastuullisuusajattelu kohtaa arjen teot. Yhteisesti sovituilla pelisäännöillä toimintaa ohjataan kokonaisuutena kohti kestävyyttä ja yhdenvertaisuutta. Yhtäläistä näille ohjeille on se, että niitä laaditaan ja siirretään käytäntöön sitä mukaa, kun käytännön prosesseissa havaitaan kehittämiskohtia.

Tähän artikkeliin on esimerkkinä valittu joukko ohjeita, jotka liittyvät arjen kohtaamisin. Esimerkit osoittavat, miten yksittäisillä ohjeilla voidaan johtaa ilmiötä ja suunnata koko yhteisön katseet kohti kokonaisuutta, eli tässä tapauksessa vastuullista vuorovaikutusta.

Lapin AMKin eettiset ohjeet

Lapin ammattikorkeakoulun eettiset ohjeet määrittävät, miten korkeakouluyhteisö toimi yksilönä ja yhteisönä tiimityössä, johtamisessa tai sidosryhmätyössä. Ohjeet ottavat kantaa siihen, miten kanssakulkijaa kunnioitetaan ja arvostetaan, miten jokainen hyväksytään yksilönä, tai miten vaalitaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ohjeissa myös määritellään, miten yhteisö puuttuu epäasialliseen käytökseen, epäkohtiin tai häiriöihin.

Vastuullinen vuorovaikutus työyhteisössä – ohjeistus henkilöstölle

Vastuullisen vuorovaikutuksen ohjeet päivitettiin syksyllä 2023. Valmisteluun osallistui joukko henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. Ohjeet laadittiin ja käsiteltiin yhteistoiminnassa luottamushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa ja allekirjoitettiin rehtorin päätöksellä. Menettelytapa oli avoin ja osallistava, mikä edustaa itsessään vastuullista toimintaa.

Vastuullisen vuorovaikutuksen ohjeen ensisijainen tavoite on löytää ratkaisu osapuolten kanssa tilanteeseen, mikä mahdollisesti aiheuttaa ristiriitaa. Keskeistä ohjeessa on avoin keskustelu, jolla ratkaisuun pyritään. Ohjeet myös määrittävät sitä, mikä on epäsopivaa käyttäytymistä ja toisaalta, mikä ei sitä ole. Ohjeistuksen tavoitteena on auttaa kokijaa tunnistamaan toimet, mihin hänen tulee ryhtyä, mikäli hänellä on kokemus epäasiallisesta kohtelusta.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu -toimintaohjeet

Korkeakouluyhteisön tehtävänä on tuoda tutkimustietoa julkisuuteen, arvioida opiskelijoiden suorituksia ja ottaa eri tavoin kantaa yhteiskunnallisiin tilanteisiin, mikä voi joskus altistaa häirinnälle. Lapin AMK tarjoaa henkilöstölleen ohjeistusta tilanteessa, missä hän kohtaa häirintää, maalittamista tai vihapuhetta.

Opiskelijoille on versioitu oma ohjeensa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Pakettiin on koottu mm. ohjeet virallisen häirintäilmoituksen tekemiseen ja menettelytapa kurinpidollisisiin toimenpiteisiin ja arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Tärkeä osa ohjetta on osoittaa henkilö, keneltä opiskelija saa tukea ja apua kohdatessaan epäasiallista kohtelua. Tällä varmistetaan, että kukaan ei jää yksin haastavissa tilanteissa.

Ilmoituskanava

Lainsäädäntö velvoittaa Lapin ammattikorkeakoulun kokoisia organisaatioita ilmoituskanavan käyttöön. Ilmoituskanava sopii tilanteisiin, missä toimija tunnistaa työssään tai muun sopimussuhteen asiayhteydessä epäkohtia Lapin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen liittyvissä vaiheissa.

Edellä mainitut esimerkit ovat osa kokonaisuutta, miten vastuullisuus on linkitetty Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamiseen. Kun pelisäännöt on kirjattu selkeästi ja avoimesti, on väärinymmärryksen mahdollisuus pienempi. Ohjeet haastavat myös yhteiseen vuoropuheluun arjessa, ja niiden äärellä esimerkiksi eri taustasta tulevat toimijat voivat tunnistaa omat ilmaisun ja käyttäytymisen rajansa, ja sopia tiimin pelisäännöistä ennen kuin tilanne eskaloituu. Yhteisesti sovitut ohjeet asettavat kaikki organisaation työntekijät samaan asemaan tehtävästä ja roolista riippumatta inhimillisesti ja arvostavasti.

Kohti kestävää henkilöstöpolitiikkaa

Yhteenvetona voidaan todeta, että HR:n rooli vastuullisuuden muutosagentina on ilmeinen. Tulevaisuuden HR-ammattilaisen onkin kehitettävä osaamistaan ja ymmärrystään vastuullisuudesta, panostettava muutoksen johtamiseen ja raamitettava esimerkiksi ohjein rohkeasti erilaisia epäkohtia vastatakseen tulevaisuuden tarpeisiin.

Niin henkilöstötutkimukset kuin kansalliset ammattikorkeakoulujen mainetutkimukset ja opiskelijoiden palautteet, mitkä tarkastelevat eri tavoin Lapin ammattikorkeakoulua yhteisönä, osoittavat, että työmme on ollut oikean suuntaista ja matka edelläkävijäksi on jo hyvässä vauhdissa. Olemme osoittaneet ottavamme kopin vastuullisuudesta toimissamme korkeakouluyhteisönä.

Lähteet

Dwivedi, P., Chaturvedi, V., & Vashist, J. K. (2023). Innovation for organizational sustainability: The role of HR practices and theories. International Journal of Organizational Analysis, 31(3), 759-776.

Jerónimo, H. M., Henriques, P. L., de Lacerda, T. C., da Silva, F. P., & Vieira, P. R. (2020). Going green and sustainable: The influence of green HR practices on the organizational rationale for sustainability. Journal of business research, 112, 413-421.

Kosunen, T. (2007). Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Lehikoinen, T. (2020). Järki ja tunteet. Suuryritystutkimus. Osuuspankki. Haettu 1.3.24. https://www.op.fi/documents/20556/27641318/OP+-Suuryritystutkimus-2024-.pdf/a9755b6a-d616-c47a-2cac-b71ddc153f7d

Mishra, R. K., Sarkar, S., & Singh, P. (2013). Integrating HR functions for sustainability. Drishtikon: A Management Journal, 4(2), 85-99.

Oikotie. Vastuullinen työpaikka -yhteisö. Haettu 5.3.24. https://tyopaikat.oikotie.fi/vastuullinen-tyopaikka

Pellegrini, C., Rizzi, F., & Frey, M. (2018). The role of sustainable human resource practices in influencing employee behavior for corporate sustainability. Business Strategy and the Environment, 27(8), 1221-1232.