FM Pekka Reijonen työskentelee tuntiopettajana Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Pohjoisen ulottuvuuden haasteet poikkeavat etelästä ja tekniikkaa voi olla tarve soveltaa eri tavalla. Myös tarve disruptiivisen tekniikan käyttöönottoon voi olla suurempi, Mooren (2002) mainitsema “compelling reason to buy” voi tulla vastaan helpommin pohjoisen ulottuvuuden erikoisominaisuuksien kautta.

Tässä ei selvitellä tarkemmin pohjoisen ulottuvuuden erikoisominaisuuksia, mutta muutaman voi listata: harva asutus, pitkät etäisyydet, poroelinkeino ja turismi. DIT4BEARS projektissa on pohdittu teknologiaa erityisesti pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Myös lohkoketjun mahdollisuuksia pohdittiin projektin kuluessa.

Lohkoketjujen vaihe markkinoilla

Lohkoketju, ja erityisesti sen viimeisin versio 3.0, ei vielä ole laajasti käytössä (Gorkhali et al., 2020; Gupta, 2018; Strawn, 2019). Sen käyttöä arkaillaan, koska se muuttaa liiketoiminnan totuttuja käytänteitä. Lohkoketjuun liittyvää lainsäädäntöä alkaa jo olla, mutta vain lähinnä kryptovaluuttoihin liittyvää. Oikeuttakin on käyty vasta vähän (Kaisto et al., 2023; Kulms, 2020.), sekin luo epävarmuutta. Halutaan nähdä onnistumisia omassa viiteryhmässä ennen käyttöönottoa. On mahdollista, että lohkoketjut ovat vielä markkinoilla aikaisten omaksujien tasalla.

Tämä tekee tavallaan mahdottomaksi laajan käytön juuri nyt ja syyt tähän eivät liity teknologiaan vaan psykologiaan. (Moore, 2002.). Keskustellessani erään ystäväni kanssa aiheesta hän kysyi, että eikös se ole mennyt ohi jo, ajatuksella ettei siitä mitään tullut. Lukemani perusteella lohkoketjuja ei ole vielä edes alettu kunnolla käyttämään. Laaja lumivyörymäinen lohkoketjujen yleistyminen tapahtuu, kun päästään Mooren (2002), esittelemien psykografisten asiakassegmenttien, aikaiset omaksujat ja aikainen enemmistö, välisen kuilun yli. Markkina kerrallaan.

Lohkoketjut – uutuusko?

Disruptiivisuudestaan huolimatta lohkoketjut eivät ole uusi asia. Kryptovaluutat toivat sen laajempaan tietoisuuteen ja todistivat teknologian toimivuuden (Gorkhali et al., 2020). Lohkoketju on vertaisverkossa jaettu kirjanpito jonka kirjauksia ei voi poistaa tai muuttaa (Gorkhali et al., 2020).

Lohkoketjut versio 3 sisältää lisäksi älysopimukset (Di Francesco Maesa & Mori, 2020). Mitä ovat hyödyt? lohkoketjujen avulla voidaan luoda luottamusta, vähentää välikäsiä ja mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja (Gorkhali et al., 2020). No millähän tavalla noita asioita sitten voidaan saavuttaa? Onhan sitä ilmankin toimeen tultu.

Lohkoketjun ominaisuudet

Lohkoketjuun perustuvalla liiketoimintajärjestelmällä on useita etuja. Yksi on luotettava tapatumakirjanpito. Voit vain lisätä kirjauksia. Jos teet virheellisen kirjauksen, ainut tapa korjata on tehdä uusi aiemman kumoava kirjaus. Toinen tärkeä ominaisuus on, että kirjaukset näkyvät kaikille asianosaisille heti kun ne ovat vahvistuneet.

Seuraava tärkeä ominaisuus on konsensusalgoritmilla tehty automaattinen kirjauksen vahvistaminen ja sen nopeus. Esimerkiksi Bitcoin-lohkoketjussa transaktion vahvistus tapahtuu noin 10 minuutin kuluessa. Kaikki tämä ei ole kovin mullistavaa. Mutta se ettei toiminnassa tarvita yhtä keskitettyä toimijaa ja palvelinta on mullistavaa, disruptiivista.

Kaikki tapahtuu vertaisverkon solmujen yhteistyönä. Tämän innovaation takia liiketoiminnan transaktion vahvistajia eli välittäjiä tarvita. Jos välittäjä kuitenkin halutaan pitää mukana, hänen tehtävänsä kevenevät huomattavasti (Gorkhali et al., 2020; Gupta, 2018; Nofer et al., 2017.).

Välittäjä pois kuvasta

Miksi haluaisimme välittäjän pois kuviosta? No ainakin säästääksemme rahaa. Asunnonvälittäjä ottaa kaupasta palkkiona ehkä jopa 4000 euroa. Miksi me ylipäätään käytämme välittäjiä? Miksi olemme valmiita maksamaan heille isoja rahasummia?

Koska he ovat niitä luotettuja puolueettomia kolmansia osapuolia, jotka mahdollistavat ja sujuvoittavat näitä liiketapahtumia, eli transaktioita, valmistelevat niiden asiakirjat jne. Heihin luotetaan, jotta kaupan varsinaisten osapuolten ei tarvitse toisiinsa luottaa. Koska kaupan osapuolillahan, erityisesti tuntemattomilla sellaisilla, saattaa olla se “oma lehmä ojassa” ja sen tähden “ketunhäntä kainalossa. Luotamme matematiikkaan välittäjän sijasta (Nofer et al., 2017). Vai luotammeko?

Voinko luottaa lohkoketjuun?

Viime aikoina on ollut uutisia kryptovaluuttapörssien kaatumisesta. Tasaisin väliajoin on uutisoitu kryptovaluuttojen arvojen rajuista heilahteluista. Tästä voisi tehdä sellaisen hätäisen johtopäätöksen, että lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat epäluotettavia. Tässä on tehtävä ero itse teknologian ja sen sovelluksen välillä: transaktiot lohkoketjussa ovat luotettavia.

Esimerkiksi bitcoinin arvon heilunnan luovat ihmiset itse. Muut kryptovaluuttamenetykset johtuvat joko valuutan omistajan huolimattomasta salausavainten säilytyksestä tai sitten jonkun kryptovaluuttapörssin eli välittäjän toiminnan häiriöistä (Kulms, 2020). Tai jostain muusta syystä kuin lohkoketjun väärentämisestä, koska se on mm. Guptan (2018) mukaan toimivassa lohkoketju-vertaisverkossa mahdotonta.

Voidaan todeta, että jos ihminen poistetaan välistä, algoritmit ovat luotettavia. Voimme siis luottaa, mutta uskallammeko? Keskeinen tekijä tässä on mielestäni käytetyn lohkoketjutoteutuksen kypsyys älysopimusten suhteen. Koska lohkoketjun älysopimusten toteutus on myös kaikkien näkyvillä, sen haavoittuvuudetkin ovat kaikkien löydettävissä, wikipedia kertoo yhdestä onnistuneesta älysopimukseen kohdistuneesta hyökkäyksestä, joka ilmeisesti onnistuttiin perumaan.

DIT4BEARS projektin näkökulma lohkoketjuihin

DIT4BEARS projektissa tutkittiin millainen ekosysteemi voisi rakentua porokolareiden estämisen ympärille. Samanaikaisesti oli tarkoitus myös hahmotella alustavati toimintaa tukevan lohkoketjun rakenteita, mahdollistamaan ekosysteemin toimintaa.

Tehtyjen haastattelujen perusteella ekosysteemin kaavaillut osapuolet eivät kokeneet toimintaa riittävän houkuttelevana. Koettiin, että olisi tarvittu luotettava sitoutunut keskeinen toimija ajamaan asiaa, jota ei löytynyt. Siksi ekosysteemin muodostumista ei saatu syttymään. Tässä vaiheessa ei yritettykään pukea sanoiksi lohkoketjun hyötyjä mahdollisille keskeisille toimijoille, johtuen mm. teknologian disruptiivisesta luonteesta.

Lohkoketjut ja alustatalous – DIT4BEARS

Lohkoketjujen hyödyksi mainitaan myös, että ne mahdollistavat uudet liiketoimintamallit (Gupta, 2018; Nofer et al., 2017). Mielestäni se ei ole helppoa. Kun itse kuulen puhuttavan liiketoiminnasta, ekosysteemistä ja disruptiivisesta teknologiasta ajatukseni ohjautuvat automaattisesti alustatalous-malleihin (Koponen, 2019).

Jotta saataisi aikaan ekosysteemi ja sen tueksi digitaalinen alusta, tarkoituksellinen lähestymistapa voisi olla luovuuden teknologioiden (Harisalo) käyttö sopivasti valitun porukan kanssa. Tai vaan odotellaan, sattuuko joku sopivan kokemuksen omaava henkilö vahingossa törmäämään hyvään liiketoimintamahdollisuuteen (Shane, 2000; Arenius & Clerq, 2005.).

Lohkoketju ei ilmeisellä tavalla ole houkutin jonkun täysin uuden ekosysteemin rakentamiseen. Paljon helpompi on nähdä se olemassa olevan ekosysteemin toimintaa helpottavana tekijänä, kustannuksien vähenemisen ja toiminnan “voitelun” kautta kuten mm. Strawn (2019) esittää.

Tällä tavalla joku olemassa oleva toimija voi päästä kilpailijoiden edelle, vetäen lopulta muut toimijat perässään. Seuraava vaihe DIT4BEARS projektin jälkeen voisi olla laajempi olemassa olevien liiketoimintaverkostojen tarkastelu ja ideariihet lohkoketjun käytöstä – yhdessä löydettyjen toimijoiden kanssa. Mikäli heitä saadaan sellaisiin houkuteltua. Ehkäpä sivutuotteena saataisi aikaan porokolareiden väheneminen, esimerkiksi turismiin liitetyllä lapsille tarkoitetulla “bongaa poro” mobiilipelillä, johon liittyen matkan varrella olevat yritykset tarjoaisivat palkintoja. Ja samalla saisivat potentiaalisen asiakkaan pysähtymään ostoksille.

Lähteet

Di Francesco Maesa, D., & Mori, P. (2020). Blockchain 3.0 applications survey. Journal of Parallel and Distributed Computing, 138, 99–114. https://doi.org/10.1016/j.jpdc.2019.12.019

Gorkhali, A., Li, L., & Shrestha, A. (2020). Blockchain: A literature review. Journal of Management Analytics, 7(3), 321–343.
Gupta, M. (2018). Blockchain For Dummies®, 2nd IBM Limited Edition.

Kaisto, J., Paukku, E., & Riekkinen, J. (2023). Lohkoketjujuridiikan perusteet.

Koponen, 1985- kirjoittaja, Johannes. (2019). Alustatalous ja uudet liiketoimintamallit: Kuinka muodonmuutos tehdään. Alma Talent.

Kulms, R. (2020). Blockchains: Private Law Matters. Singapore Journal of Legal Studies, 63–89.
Moore, G. A. (2002). Crossing the chasm: Marketing and selling high-tech products to mainstream customers (Rev. ed). HarperCollins.

Nofer, M., Gomber, P., Hinz, O., & Schiereck, D. (2017). Blockchain. Business & Information Systems Engineering, 59(3), 183–187. https://doi.org/10.1007/s12599-017-0467-3

Strawn, G. (2019). BLOCKCHAIN. IT Professional, 21(1), 91–92. https://doi.org/10.1109/MITP.2018.2879244