Työelämän kehittämisaiheet keskellä maailman menoa

Ihmettelijöinä ja blogiin käärijöinä opettaja, TtT, KT Raija Seppänen ja erityisasiantuntija, TtM Helena Kangastie, Lapin ammattikorkeakoulu

Johdattelua

YAMK-opiskelijoilla ja heidän opinnäytetyönsä ohjaajilla kevät on tyypillisesti ahkeroinnin ja kiireisen työnteon aikaa. Opiskelijat ovat saaneet opintonsa valmiiksi ja sinettinä valmistumiselle on suullinen opinnäytetyön esitys ja palautteen saaminen toimeksiantajalta, vertaisarvioijalta ja ohjaajilta.

Toteutimme 11.5.2023 YAMK-opiskelijoiden opinnäytetyöseminaarin, jossa viisi valmistuvaa opiskelijaa esitteli viimeisteltyjä opinnäytetöitään. Esittelijöinä olivat tiedolla johtamisen opiskelijat Pekka Korpela, Heidi Heikkilä, Johannes Hietala, ja Tiina Talala sekä teollisuuden verkostojohtamisen koulutuksesta Juha Luokkanen.

Opinnäytetyöseminaarissa kuullut esitykset ja niiden aiheet olivat todella ajan hermolla ja niillä kaikilla oli ajantasainen yhteys muutoksessa olevaan maailmanmenoon. Tässä blogissa avaamme yhdessä ohjaamiemme opinnäytetöiden aiheita ja esityksiä ja niiden yhteyttä samaan aikaan sattuneisiin yhteiskuntaa koskeviin tapahtumiin ja ilmiöihin.

Lähityö vai etätyö – lähityö sekä etätyö – jompikumpi vai vain toinen?

Toimittaja Karina Huttunen kirjoitti iltapäivällä 11.5.2023 Ylen uutisissa Itä-Suomen yliopiston ja Haaga-Helia –ammattikorkeakoulun tutkimuksesta, miten työnantajan velvollisuudet ja työntekijän oikeudet otetaan huomioon etätyössä. Työpaikoilla ei aina tiedetä kaikista etätyön lakisääteisistä vaatimuksista eikä etätyöpisteeksi kelpaa mikä tahansa.Työnantajan tuleekin varmistaa jo ennakkoon, että lakisääteiset vaatimukset toteutuvat myös etätyössä.

Pekka Korpela (2023) esitteli puolestaan aamulla 11.5.2023 YAMK-opinnäytetyönsä tuloksia aiheesta työhyvinvointia etätyön johtamisella Lapin ammattikorkeakoulussa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnista ja kehittää työntekijöiden työhyvinvointia tutkimuksiin perustuvalla laadukkaalla etätyön johtamisella. Toimeksiantaja oli Ammattiliitto Pro, jonka toiminnan perustana ovat toimihenkilöiden työehtojen ja työolojen kehittäminen, jonka avulla toimeksiantaja, sen jäsenet ja työyhteisöt voivat arvioida etätyökäytäntöjään ja niiden kehittämistarpeita.

Työolobarometrin tutkimuksen perusteella etätyöstä tulevan ulkoisista syistä erityisesti toimihenkilötehtävissä nopeasti laajasti käytetty työnteon tapa. Suomessa lainsäädäntö ei tunne etätyötä, jota säännellään kuten kaikkea muutakin työtä. Etätyöstä on ohjeistettu esimerkiksi työehtosopimuksissa ja lisäksi on olemassa eri toimijoiden suosituksia, mutta etätyön kuormitustekijöiden tunnistamiseksi ja niiden hallitsemiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä.

Tässä selvitettiin, miten etätyö vaikutti työhyvinvointiin ja miten etätöissä voi johtamisella edistää työhyvinvointia. Korpela käytti kehittämismenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin yleensä työn eri muotoja ja työhön liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Työn aiheuttamia kuormitustekijöitä on pyritty hallitsemaan työn sääntelyllä. Korpela tarkasteli, miten työtä säädellään Suomessa ja minkälaista tietämyksenhallinnan käytänteitä etätyössä on käytössä ja miten niillä voidaan edistää työhyvinvointia.

Tuloksina havaittiin etätyön voivan helpottaa etätyöntekijöiden elämää ja toimivan voimavaratekijänä. Lisäksi etätyö voi altistaa esimerkiksi sosiaaliselle syrjäytymiselle ja muille etätyölle ominaisille kuormitustekijöille. Niinpä etätyössä yleinen terveys voi olla heikompaa kuin työyhteisössä toteutetussa työssä.

Kuormitustekijöiden hallinta ja etätyön johtaminen vaativat osaavaa johtajuutta, jossa otetaan huomioon etätyön erilaiset kuormitustekijät ja sosiaalisten kontaktien puutteen aiheuttamat mahdolliset tietämyksen siirtoon liittyvät haasteet. Johtajuudella ja etätyön tekemisellä yleensäkin voidaan kehittää voimavaratekijöitä ja hallita kuormitustekijöitä. Ammattiliitto Pro sai vahvistusta etätyön edellytysten kehittämiseen Korpelan (2023) YAMK-opinnäytetyöstä (kuva 1).

Kuva 1. Ehdotettuja johtopäätöksiä tulosten perusteella (Pekka Korpela 2023.)

Vahinko ei tule kello kaulassa – vai tuleeko?

Vahingot eivät tulee todellisuudessa varoittaen. Tämä saatiin todeta 11.5.2023, kun espoolainen väliaikainen ylikulkusilta petti n. 40 siltaa pitkin kulkeneiden alta. Heistä osa 27 joutui sekä terveystarkastuksiin ja sairaalahoitoon. Tilannekuvaa ja syytä tapahtumaan alkoivat mm. OTKESin (Onnettomuustutkintakeskus) asiantuntijat selvitellä. (Ylen uutiset 11.5.2023, 12.5.2023.)

Kuva 2. Parannusesitysten tilannekuva -opinnäytetyön esityksessä esitelty liikenneturvallisuusstrategia (Heidi Heikkilän seminaariesitys 2023.)

Heidi Heikkilä (2023) esitteli juuri samaan aikaan YAMK-opinnäytetyössään OTI:n (Onnettomuustietoinstituutin) ja OTKESin toimintaa sekä toiminnan eroja. Tämä tarjosi tärkeää yleissivistävää, tutkittua tietoa meille seminaarissa mukana olleille. OTI ja tutkijalautakunnat antavat onnettomuustutkintojen havaintojen perusteella liikenneturvallisuuden parannusesityksiä. Heikkilä (2023) kertoi OTKESin tekevän lakisääteistä turvallisuustutkintaa, koska turvallisuustutkintalaki ohjaa OTKESin toimintaa. Laki velvoittaa turvallisuussuositusten vastaanottajien vastaavan OTKESin tiedusteluihin turvallisuussuosituksen toimenpiteitä koskien (Turvallisuustutkintalaki 525/2011 4:30.2 §).

YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää menetelmä, jonka avulla OTI pystyisi seuraamaan parannusesitystensä toimeenpanoa. Niinpä ajantasaisempi tilannekuva parannusesitysten toimeenpanosta edesauttaisi kansallisen liikenneturvallisuustilanteen seurantaa, mahdollistaisi liikenneturvallisuustutkimusten kohdentamista ja tukisi tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kehittämiskysymyksenä oli, miten OTI voi ylläpitää tilannekuvaa antamiensa parannusesitysten toimeenpanosta.

Tietoperustassa tarkasteltiin tietämyksenhallintaa, tilannekuvaa ja tiedonjalostamista. Tiedolla johtamisen tavoitteena on perustaa päätöksenteko tutkimustietoon. Tietämyksenhallinta on toimintaa, jolla tietoa ja osaamista pyritään jakamaan. Tilannekuvan ylläpitäminen tarvitsee luokiteltua tietoa. Tilannetietoisuus edellyttää toimintaympäristön seuraamista, informaation analysointia ja tiedon jakamista. Kehittämismenetelmänä Heikkilä (2023) käytti kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kahdesta erillisestä julkaisutietokannasta tehtyjen hakujen jälkeen hän valitsi aineistoksi sisällön perusteella neljä suomenkielistä teosta.

Kehittämistuloksena ehdotettiin tilannekuvatietojärjestelmää. Se auttaisi ajantasaisen tilannekuvan ylläpitoa. Tietojärjestelmään voisi kerätä kaikki tilannekuvan ylläpitämisen edellyttämät tiedot yhteen paikkaan. Tämän järjestelmän tiedot tulee määritellä etukäteen ennen tietojen keräämistä. Heikkilän (2023) mukaan tilannekuvalla voi seurata parannusesitysten toimeenpanoa.

Täten voi kysyä, olisiko hyötyä vai haittaa OTIn parannusesitysten toimeenpanon seurannassa, jos se olisi samankaltainen OTKESin toiminnan kanssa. Tiedossa on, että OTIn parannusesitysten vastaanottajaorganisaatioista osa on samoja kuin OTKESin turvallisuussuositusten vastaanottajat. Parannusesitysten toimeenpanon seurannan kehittäminen ja käyttöönotto vaatii useiden asioiden samanaikaisuutta. Heikkilä (2003) ehdottaa, että seurannan kehittämisessä, tietojärjestelmän teknisessä määrittelyssä ja muiden käytännön seurantatoimenpiteiden valmistelussa löytyy aiheita eritasoisiin opinnäytetöihin.

“Kyllä hyvälle tyypille aina töitä löytyy”

Suuri osa työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työhön kykeneviä. Panostamalla työkyvyn tuen palveluprosesseihin voidaan parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja pysyä tai palata työelämään. TWITTER STM 19.5.2023

Johannes Hietala (2023) käsitteli opinnäytetyössään, miten yritysten ja organisaatioiden esihenkilöt voivat tukea osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä erityisesti osaamisen johtamisen menetelmin. Osaamisen johtamisen menetelmät osatyökykyisten työssä selviytymisen tukena- opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat osatyökykyisen henkilön työssä selviytymiseen.

Opinnäytetyössä kartoitettiin lisäksi työnantajien ja esihenkilöiden valmiuksia työllistää ja johtaa heitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten osaamisen vahvistaminen (OSTE)-hanke. (Kuva 3.)

Kuva 3. Toimeksiantajan esittely (Johannes Hietalan seminaariesitys 2023)

YAMK-opinnäytetyön tietoperusta muodostui työkyvystä, osatyökyvystä ja osaamisen johtamisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin haastatteluin (n=5). Neljä haastateltua työskenteli esihenkilöinä Lapissa toimivissa pienissä ja keskisuurissa (pk) yrityksissä. Yksi haastatelluista työskenteli suuryrityksessä henkilöstöhallinnon tehtävässä, johon sisältyi esihenkilöiden ohjaamista työkykyyn liittyvissä asioissa.

Tähän kehittämiseen osallistuneet haastatellut henkilöt määrittelivät osatyökykyisyyden laaja-alaisesti. Esihenkilöt voivat tukea osatyökykyisen työssä selviytymistä monin tavoin, kuten työtehtävien sisältöön ja työskentelyn olosuhteisiin vaikuttamalla. Osaamisen johtamisessa korostuu vuorovaikutus ja avoin keskustelu työkykyyn vaikuttavista tekijöistä, ei jokin yksittäinen osaamisen johtamisen menetelmä. Työssä selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten osatyökykyisen henkilökohtaiset ominaisuudet ja kyvyt, sekä työtehtävien vaatimukset ja työskentelyorganisaatio.

“Tieto, joka ei jalosta ihmistä, on tarpeeton”

“Ison työllisyysuudistuksen nopea toteuttaminen huolestuttaa – rahoista ja työntekijöistä neuvottelut vielä kesken TE-palvelujen siirto kunnille on edessä kahden vuoden päästä. Nopea aikataulu haastaa kuntia työ- ja elinkeinopalvelujen isossa uudistuksessa. Vastuu työllisyyspalvelujen järjestämisestä siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Valtion TE-toimistot lopettavat toimintansa, ja kunnat tai kunnista muodostettavat työllisyysalueet ottavat julkiset työvoimapalvelut vastuulleen.” INA KLUUKERI / Yle / 17.5. 7:35

Muutokset työllisyyspalveluissa heijastuvat myös työntekijöiden ja työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen. Miten muutoksissa kyetään varmistamaan hiljaisen tiedon siirtyminen? Miten koulutusorganisaatiot yhdessä työelämän kanssa kumppanuudessa tunnistavat osaamiskuiluja ja niiden pohjalta kehittävät ammattilaisten osaamista.

Tiina Talala (2023) tarkasteli opinnäytetyössään hiljaisen tiedon hyödyntämistä yhteishankintakoulutusten hankinnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yhteishankintakoulutuksissa käytössä olevat hankintamenettely sekä tunnistaa asiantuntijoiden käyttämä hiljainen tieto päätettäessä millainen hankintamenettely kulloinkin otetaan käyttöön.

Työssä tarkasteltiin työvoimakoulutusten tarkoitusta ja tavoitteita sekä palvelun merkitystä erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Työn tekijä selvitti teemahaastattelun avulla, millaiset asiat ohjaavat asiantuntijaa hankintamenettelyn valinnassa, kun koulutusta on hankkimassa mukana myös työnantaja. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta eri puolilla Suomea hankintojen parissa työskentelevää ELY-keskuksen asiantuntijaa.

Tulosten mukaan yhteishankintakoulutukset nähdään erittäin merkittävänä ja vaikuttavana palveluna työnantajille. Tuloksien perusteella (kuva 4) kyettiin tunnistamaan yhteishankinta menettelyjen valintaan eniten vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutusten toteuttamiselle asetetut aikataulut sekä koulutusten sisällöt.

Kuva 4. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen yhteishankintakoulutusten hankinnassa -opinnäytetyön tulokset ja ehdotukset (Tiina Talalan seminaariesitys 2023)

Lisäksi tunnistettiin mahdollisia kehittämiskohteita yhteishankintakoulutusten hankinnassa sekä organisoinnissa. Kehittämiskohteet liittyivät palvelun markkinointiin työnantajille sekä laadukkaan yhteistyön lisäämiseen sekä yhteishankintakoulutuksia hankkivien asiantuntijoiden välillä, että elinkeinoelämän parissa työskentelevien henkilöiden kanssa.

Alakkonä mua? – Kumppanuuden aalloilla ja karikoilla

Juha Luokkanen (2023) tarkasteli opinnäytetyössään Oulun seudun ammatillisen oppilaitoksen (OSAO) ja sähköalan pienten ja keskisuurten yritysten kumppanuutta ja suhteiden toimivuutta osaamisen kehittämisessä. Opinnäytetyön kysymykset olivat seuraavat: Miten OSAO ammatillisena oppilaitoksena voisi kehittää entisestään sähköalan sähköasentajien osaamista?

Millainen on sähköalan yritysten sähköasentajien osaamisen nykytila C&Q Pro ohjelmalla kartoitettuna? Mitä kartoituksesta nousee esille osaamisen kuiluna? Miten osaamista voidaan kehittää kumppanuussopimuksen kautta? Tuloksia on avattu seuraavassa kuvassa (kuva 5.)

Kuva 5. Työelämän kumppanuutta kehittämässä-verkostotutkimus OSAO:ssa -opinnäytetyön
tuloksia. (Juha Luokkasen seminaariesitys 2023)

Tuloksissa tulee esille myös se, että OSAO:n tarjoamat kumppanuussopimukset yrityksille ovat hyödyllisiä, mutta OSAO:n tulee selvittää tarkemmin yrityksien ajankohtaisia tarpeita ja mahdollisesti räätälöidä houkuttelevia palvelupaketteja. Kumppanuussopimuksissa sovittavat tarkastelujaksot ylläpitävät osaamisen kehittämistä asiakkaille.

Kumppanuussopimukset tuovat lisäarvoa molemmille sopijapuolille ja tätä kautta se parantaa molemminpuolista osaamista, ammattitaitoa sekä kilpailukykyä.

Lopuksi

Kaikkien edellä kuvattujen YAMK- opinnäytetöiden aiheet todellakin olivat ajassa kiinni ja erittäin ajankohtaisia sekä työelämälähtöisiä. Ohjaajina pohdimme, oliko esitystilanne aiheineen sattumaa tai koimmeko tilanteessa jotain tuttua, jota emme osanneet itsellemmekään selittää.

YAMK-opinnäytetyöt osoittavat, miten tärkeää on tehdä laajasti yhteistyötä työelämän eri tahojen ja toimeksiantajien kanssa. Näin voimme yhdessä, opiskelijat ja opinnäytetöiden toimeksiantajat ja -ohjaajat, vastata nykyisiin ja tulevaisuuden uudistushaasteisiin Lapin maakunnassa, Suomessa ja kansainvälisesti sekä toteuttaa vaikuttavaa työelämäyhteistyötä. Me voimme vastata Lapin AMKissa laajaan verkostomaiseen yhteistyöhön viemällä eteenpäin ja toteuttamalla yksin ja yhdessä TKI-toimintaan soveltuvaa slogania – olemme Pohjoista tekoa.

Lähteet

Heikkilä, H. 2023. Parannusesitysten tilannekuva. Viitattu 22.5.2023.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110025

Hietala, J. 2023. Osaamisen johtamisen menetelmät osatyökykyisten työssä selviytymisen tukena. Viitattu 25.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413676

Korpela, P. 2023. Työhyvinvointia etätyön johtamisella. Viitattu 22.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037316

Luokkanen, J.2023. Työelämän kumppanuutta kehittämässä: verkostotutkimus OSAO:ssa. Viitattu 23.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210404

Talala, T. 2023. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen yhteishankintakoulutusten hankinnassa. Viitattu 23.5.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210446