Digipalvelut muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Maakuntauudistuksen myötä on pelkona, että palvelut siirtyvät harvaan asutuilta alueilta isompiin asutuskeskuksiin.

Kotisohvalle ulottuvista digipalveluista voi kuitenkin löytyä ratkaisu, sillä monisairaalle ja tämän saattajalle pitkät, koko päivän kestävät matkat ovat rankkoja.

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-tutkintoon kuuluvassa opinnäytetyössä kerättiin sodankyläläisen Osuuskunta Sompion Tähden kotiapuasiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia digitaalisista sotepalveluista ja hankittiin siten lisää asiakasymmärrystä.

 

Tavoitteena edistää digitaalisten palvelujen käyttöönottoa

Opinnäytetyön tekivät Tiina Kärjä-Lahdensuu ja Virpi Invenius. Heidän mukaansa digipalvelujen täytyisi olla saatavilla, selkeitä ja helppokäyttöisiä sekä tiedon reaaliaikaista.

– Ikä ei ole este digipalvelujen käyttämiselle. Ikääntyvät käyttävät tietokonetta, tablet-laitetta tai älypuhelinta yhä enenevässä määrin, tekijät kertovat.

Harvaan asutulla alueella digipalveluista odotetaan uutta palvelumallia täydentämään muita kotiin saatavia palveluja, tehostamaan kuntoutumista ja ylläpitämään toimintakykyä ja vähentämään yksinäisyyttä.

Sodankylässä kotiapuasiakkaille esiteltiin kehitteillä olevia sovelluksia, kuten tietokoneeseen liitettyjä mittauslaitteita, Virtuaalisairaalan terveyskylä.fi -sivuston palveluja ja Omaolo -palvelualustaa. Näitä kaikkia yhdistää se, että mittauksista saatu tieto kulkee suoraan kotoa terveydenhuoltoon ja on siellä käytettävissä. Asiakas voi kirjautua tunnisteellaan Omaolopalveluun ja arvioida esimerkiksi selkäkipuaan tai flunssaoireitaan, saada neuvoa itsehoitoon ja tarvittaessa saada nopeasti reseptin virtsatietulehduksen hoitoon.

Tiina Kärjä-Lahdensuu ja Virpi Invenius saivat hyviä tuloksia tukemaan aiempaa tutkimusta ja kehittämisehdotuksia asiakkailta.

– Digisotepalvelujen tiedon tulisi olla reaaliaikaista, jolloin muun muassa ajantasainen lääkehoito ja mahdolliset allergiatiedot olisivat aina saatavilla. Asiakkaan hoitosuunnitelma olisi hyvä tehdä yhdessä asiakkaan kanssa ja sen olisi hyvä olla näkyvissä myös asiakkaalle. Ohjausta ja tukea digisotepalvelujen käyttöön voisi saada tavanomaisen kotikäynnin yhteydessä. Asiakasta voisi auttaa lisäämällä pikakuvakkeita asiakkaan omaan tietokoneeseen, jolloin asiakas voisi itse käyttää tarvitsemaansa palvelua, saaden mielenvirkistystä ja kuntoutusta. Asiakas voisi myös täyttää sähköisen esitietolomakkeen kotona ennen vastaanottokäyntiä, jolloin lääkäri saisi perustiedot ennakkoon ja vastaanottokäynnillä pystyttäisi keskittymään enemmän asiakkaan asioihin ja hoitoon, Kärjä-Lahdensuu ja Invenius listaavat.

Digisotepalvelut kuva.jpg

Mittaus kotisohvalla. Kuva Kärjä-Lahdensuu 2018

 

Uusista digisotepalveluista asiakaslähtöisiä ja asiakkaita palvelevia

Kärjä-Lahdensuu ja Invenius korostavat, että vanhaa luukulta toiselle -toimintamallia ei kannata siirtää digimuotoon, vaan asiakkaita ja henkilökuntaa täytyisi osallistaa palvelujen kehittämistyöhön ja kokeiluihin. Muutoin riskinä voi olla teknologiakeskeinen palvelu, jota ei osata käyttää.

Digisotepalvelut eivät kuitenkaan voi korvata esimerkiksi vastaanottokäyntejä, vaan digisotepalveluja tulisi rakentaa nykyisten palvelujen rinnalle, täydentämään niitä asiakkaiden erilaisia tarpeita ajatellen.

– Tulevaisuutta voisi myös ennakoida kysymällä yli 50-vuotiailta ikääntyneiden omaisilta, millaisia palveluja he itse tulevaisuudessa iäkkäänä haluaisivat käyttää.

Digisotepalvelut kuviot.JPG


Kuviot 1 ja 2. Digisotepalvelujen tavoitteet ja tarpeet asiakasnäkökulmasta (Invenius 2018)

 

Lisätietoja:

Tiina Kärjä-Lahdensuu, tiina.karja-lahdensuu(ät)outlook.com
Virpi Invenius, virpi.invenius(ät)siunsote.fi


https://blogi.eoppimispalvelut.fi/hyvinvointiteknologia2018/2018/07/30/digitaalisista-palveluista-helppoutta-arkeen/