Energinen, ekologinen, vaativa ja vaarallinen: vety 29.03.2022 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) Hiilineutraalisti tuotettu vetyenergia kiinnostaa nyt laajasti teollisuuden ja liikenteen energiaratkaisuna. Lapin AMK kerää vetyteknologiaan liittyvää osaamista ja selvittää sen soveltamismahdollisuuksia pohjoisen oloissa. Vety on väritöntä, hajutonta ja mautonta ja sen atomi on hyvin pieni. Se on ilmaa kevyempää ja myös helposti syttyvää. Vedyssä on paljon potentiaalia, mutta maailmankaikkeuden yleisimmän alkuaineen käsittely, kuljetus ja varastointi on hyvin vaativaa. Valtioneuvoston tilaaman Vetytalouden mahdollisuudet ja rajoitteet -selvityksen mukaan vetytalouden keinoin voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi teollisuudessa, lento- ja meriliikenteessä ja raskaassa tieliikenteessä. Jotta vetyenergia olisi hiilineutraalia, täytyy sitä tehdä maakaasun tai hiilen sijaan uusiutuvan energian varassa. – Koska vety on erinomainen energian kuljettaja, voisi se toimia hyvänä ratkaisuna esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian varastoinnissa, valottaa projektipäällikkö Antti Niemelä Lapin ammattikorkeakoululta. Suomessa sähköä tuotetaan jo nyt melko vähähiilisillä tavoilla, joten lähtökohdat päästöttömälle vetytaloudelle ovat siltä osin monia muita maita paremmat. Pohjoisen vetyhankkeiden kumppaniksi Vedyn tuotantoon, varastointiin ja loppukäyttöön suunnattuja projekteja on Euroopassa käynnissä tai kehitteillä useita tuhansia, ja uutta tietoa kertyy koko ajan. Lapin ammattikorkeakoulussa tutkitaan nyt, millainen teknologiaosaaminen palvelisi parhaiten pohjoisen teollisuutta. Vedyn teollinen hyödyntäminen edellyttää muun muassa energiantuotannon, sähkötekniikan, materiaalitutkimuksen, kunnossapidon ja kiertotalouden osaamista, ja kaikkia niitä ammattikorkeakoululla on entuudestaan. – Vety on haastava varastoitava. Teräs ja muuta Tavanomaiset säiliörakenteet vedyn eri olomuotojen varastoinnissa eivät tule kysymykseen, Antti Niemelä konkretisoi materiaalitutkimukseen liittyviä tarpeita. Vetyyn liittyviä tiedusteluja tulee ammattikorkeakoululle tihenevään tahtiin. Antti Niemelä selvittää kollegansa Katri Hendrikssonin kanssa muun muassa tekniikoita, joilla vetyä voidaan tuottaa ja miten tuotantomenetelmät poikkeavat eri Power-To-X (P2X) -menetelmissä. Osana projektia selvitetään vetyteknologiaan liittyviä alueellisia hankeaihioita. Lisäksi selvitetään lisäosaamisen tarpeita ja koulun nykyisten kehittämisympäristöjen soveltuvuutta alan TKI-toimintaan ja mahdollisia investointitarpeita. Projekti on napakka. Ensimmäisten tulosten on määrä valmistua jo ensi syksynä. Antti Niemelän ja Katri Hendrikssonin lisäksi projektiin osallistuu monia muita AMKin asiantuntijoita projektijohtajanaan asiantuntija Mika Turska. Lisätietoja ja yhteydenotot Asiantuntijat Katri Hendriksson, 044 478 0284, katri.hendriksson(a)lapinamk.fi Antti Niemelä, 050 323 2549, antti.niemela(a)lapinamk.fi Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmä, Lapin AMK Valtioneuvoston kanslian julkaisu: Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. Ilmestynyt 8.3.2022 Lapin ammattikorkeakoulu toimii osana kansallista vetyverkostoa. Kiertotalouskeskus selvittää vetytalouden mahdollisuuksia Kemissä. Elokuussa päättyvän hankkeen aikana luodaan kokonaiskuva vetytalouden mahdollisuuksista Meri-Lapin yritysten ja potentiaalisten uusien yritysten näkökulmasta. Linkki: