Ihmisillä on kuitenkin tarve löytää uusia energiatehokkaita, taloudellisia ja ympäristöystävällisiä tapoja energian tuottamiseen.

Lämpöpumppu- ja hukkaenergian hyödyntämisteknologia ja uusiutuvien energianlähteiden käyttösovellukset ovat huomattavasti edellä niiden hyödyntämistapoja. Kehitystyö uusien innovatiivisten menetelmien parissa on aktiivista ja markkinoille on lähivuosina tulossa uusia energiatehokkaita ratkaisuja.

Kodeissa yleisin ja tunnetuin tapa hyödyntää uusiutuvaa energiaa on polttaa puuperäisiä polttoaineita kuten puuta, pellettiä ja haketta. Aurinkoenergiaa voidaan kodeissa hyödyntää sekä aktiivisesti tai passiivisesti.

Aktiivisesti hyödynnettäessä auringonsäteilyä muunnetaan joko sähköksi aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Passiivisessa aurinkoenergian hyödyntämisessä lämpöä varastoidaan rakenteisiin ja materiaaleihin. Lämpöpumppujen avulla siirretään ympäristöön auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumput ottavat energiaa ilmasta, kalliosta, maaperästä, vedestä ja poistoilmasta.

Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus voivat toimia myös matkailu- ja elämysteollisuuden imagovaltteina. Esimerkiksi Rukan ja Pyhän hiihtokeskukset ottivat ensimmäisinä hiihtokeskuksina Suomessa käyttöön päästöttömän vesisähkön viisi vuotta sitten.

Lapin ammattikorkeakoulussa ilmaisenergiaa ja sen pientuotannon mahdollisuuksia on viime aikoina sekä tutkittu paljon ja otettu opetus- ja hyötykäyttöön.

Uusitut Kosmoksen sähkölaboratoriot ja sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja käyttölaitteistot otettiin käyttöön Kemissä viime keväänä. Tuotantolaitteistoon kuuluvat dieselgeneraattorin lisäksi pienet tuulivoimajärjestelmät, aurinkosähkön pientuotanto, pienvesivoimala ja hybridilämmitysjärjestelmät. Kosmoksessa on myös ilmainen sähköautojen latauspiste joka saa energiansa auringosta.

Tuotannon lisäksi ammattikorkeakoulun asiantuntijuuteen kuuluu viimeisin tieto sähkön varastoinnista, pienvoimalan käytöstä saarekkeessa tai verkkoyhteydessä, piensähköntuotannon ja voimalaitosten liitynnöistä ja kytkennöistä sähköverkkoon sekä pienvoimaloiden suojauksesta ja kunnonvalvonnasta. Opetuksessa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen uusien teknologioiden mahdollistamien laitekehitysten avulla.

Aiheesta ilmestyi viime vuoden vaihteessa kaksi julkaisua. Sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori Jaakko Etto on laatinut selvityksen Lapin energiakouluhankkeesta ja projekti-insinööri Valtteri Pirttinen selvityksen ilmaisenergian hyödyntämisteknologioista. Julkaisut ovat ilmaiseksi luettavissa ja ladattavissa Lapin ammattikorkeakoulun Julkaisut -verkkosivuilla.

– – –

Asiantuntijamme

Sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori Jaakko Etto veti Kemin osalta Lapin energiakoulu-hankkeen, jossa kehitettiin Kemiin ammattikorkeakoulun tiloihin uusi energiatekniikan laboratorio opetuslaitteineen. Hankejulkaisu on ilmainen ja ladattavissa ammattikorkeakoulun verkkosivuilta.

Projektin tuloksena kehitettiin Kosmos-taloon Kemiin laboratoriotilat, joissa on uusiutuvaan energiatekniikkaan perustuvat lämmön- ja sähköntuotantolaitteistot ja niiden kunnossapitovälineet opetus- ja tutkimuskäytössä.

Projekti-insinööri Valtteri Pirttinen on laatinut osana Lapin AMK:n Matkailun arktiset hyvinvointipalvelut ja teknologia -projektia selvityksen ilmaisenergian hyödyntämisteknologioista.

Julkaisu on ilmainen ja ladattavissa ammattikorkeakoulun verkkosivuilta.

Julkaisu on laaja tietopaketti ilmaisenergian hyödyntämiseen liittyvistä teknologioista. Työssä keskityttiin tutkimaan ilmaisenergian hyödyntämismahdollisuuksia lämpöpumpputeknologialla, rakenteellisen keinoin sekä uusiutuvilla energianlähteillä.

Projekti oli luonteeltaan elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus, jota rahoitti Tekes (EAKR) sekä viisi kumppaniyritystä.

Tuntiopettaja Aila Petäjäjärvi vastasi sähkötekniikan opetussuunnitelmien ja sähkölaboratorioiden uudistushankkeesta. Hanke toteutettiin yhteistyössä alueen yritysten asiantuntijatahojen kanssa. Projektin tuloksena kehitettyjä laboratorioita ja oppimisympäristöjä hyödynnetään perusopetukseen lisäksi yritysten kehitys- ja koulutustarpeissa. Kosmos-talon uusittuja laboratorioita on yhdeksän: sähkövoimatekniikan, kiinteistösähköistyksen, vesiprosessi/automaatiotekniikka, energiatekniikan, ohjaustekniikan, koneautomaation, elektroniikan ja Cads-suunnittelulaboratoriot sekä RMCC-etävalvomo.

Juttu aiheesta viime keväältä.