Korkeakouluopiskelijoista yli 70 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa hyvin myönteisesti 14.10.2020 Uutinen Julkaistu ennen 11/2024 Jaa somessa Jaa Facebookissa Jaa Facebookissa (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa LinkedInissä Jaa LinkedInissä (avautuu uuteen ikkunaan) Jaa X:ssä Jaa X:ssä (avautuu uuteen ikkunaan) EUROSTUDENT VII -tutkimuksella selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, liikkuvuutta, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Keväällä 2019 toteutettuun EUROSTUDENT VII -opiskelijatutkimuksen kyselyyn vastasi yli 7 000 korkeakouluopiskelijaa. Tutkimuksesta välittyy opiskelijoiden myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen: yli 70 prosenttia opiskelijoista suhtautuu tulevaisuutensa vähintäänkin hyvin myönteisesti. Lisäksi 84 prosenttia pitää hyvin todennäköisenä työllistyvänsä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Usko omaan työllistymiseen vaihtelee aloittain Rekisteriaineistot osoittavat, että korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia on työllistynyt vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. EUROSTUDENT VII -opiskelijatutkimuksen mukaan usko valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen on yhteydessä ammattialojen työmarkkinatilanteeseen, opintoja edeltäneen ja opintojen aikaiseen työssäkäynnin laatuun ja oman työkokemuksen määrään. Opiskelijoiden mielestä toisilla aloilla tutkinto itsessään varmistaa omalle alalle työllistymistä, kun taas toisilla työllistymisen lisäedellytyksenä pidetään työkokemusta. Esimerkiksi taide- ja tekniikan aloilla työkokemuksen merkitys työllistymismahdollisuuksiin nähdään tärkeänä, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla työkokemuksella ei nähdä olevan juurikaan vaikutusta työllistymiseen. Korkeakoulutus on saatavilla mutta periytyvää Korkeakoulutus on varsin hyvin eri lähtökohdista tulevien opiskelijoiden saavutettavissa. Kuitenkin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset päätyvät huomattavasti muita useammin korkeakoulutuksen piiriin. Yliopisto-opiskelijoista 76 prosenttia on perheistä, joissa vähintään toinen vanhemmista on korkeasti koulutettu. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 57 prosenttia ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan olevan korkeasti koulutettu. Koulutusjärjestelmän hyvä maine vetää opiskelijoita Suomeen Suomen ikärakenne ja väestöennuste edellyttävät sekä työperäisen että koulutusperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Ennakoitavissa olevan osaajapulan myötä tavoitteena on, että entistä useampi ulkomainen tutkinto-opiskelija työllistyisi valmistumisensa jälkeen Suomeen. Suomen koulutusjärjestelmän hyvä maine on tärkeimpiä syitä hakeutua Suomeen opiskelemaan. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista kansainvälisistä opiskelijoista ilmoitti halunsa työskennellä Suomessa opintojen suorittamisen jälkeen, mutta peräti 40 prosenttia ei vielä tiedä suunnitelmistaan. Korkea opiskelumotivaatio saa lähtemään vaihtoon Opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon lähtemisen hidasteena koetaan etenkin taloudelliset vaikeudet (63 prosenttia vastaajista vastasi, että taloudellinen tilanne vaikuttaa erittäin paljon tai vaikuttaa jonkun verran), erossa olo perheestä (52 prosenttia) ja vähäinen hyöty opinnoille (36 prosenttia). Korkea motivaatio ja kokemus ulkomailla opiskelun hyödyllisyydestä saavat opiskelijan kuitenkin lähtemään vaihtoon mahdollisista taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Tiedot käyvät ilmi Opetus- ja kulttuuriministeriön 30.9.2020 julkaisemasta tiedotteesta.