Ammattikorkeakoululla opiskelee Kemissä 20 ulkomaalaisen opiskelijan ryhmä. Nuoret elävät vastuullisesti koronakuplassaan, mutta ovat silti onnistuneet saamaan vaihto-opiskeluajastaan paljon irti.

Itävaltalaiset Markus Sieberer, Markus Mayer ja Nicole Körner sekä saksalainen Hansi Strobel tulivat Suomeen ja Kemiin viime elokuussa osana konetekniikan double-degree-ohjelmaa. Ohjelma perustuu Lapin AMKin ja Technicum Wienin väliseen sopimukseen, jossa valitut energiatekniikan opiskelijat pääsevät Wienistä Suomeen ja konetekniikan opiskelijat Kemistä Itävaltaan opiskelemaan lukuvuoden ajaksi partnerikouluun.

Elokuussa Suomessa oli vielä melko vähän koronarajoituksia verrattuna Keski-Eurooppaan, mikä madalsi entisestään Hansin, Markuksen, Nicolen ja Markuksen kynnystä ottaa vaihtomahdollisuus Suomesta vastaan.

Selvästi tiukempaa oli Suomessakin alkuvuodesta, kun unkarilaisen Zsolt Lieszkofszki ja saksalaisen Franziska Lettererin vaihto-opiskelujakso Kemissä alkoi.

Ilo irti kuplassa

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat eläneet käytännössä eristyksissä muista opiskelijoista ja ihmisistä ylipäätään. Ryhmä pitääkin tiivistä yhteyttä keskenään, ja nuoret tuntevat olevansa kuin yhtä perhettä.

Ajastaan Suomessa vaihto-opiskelijat ovat ottaneet mahdollisimman paljon irti, ja ennakkoluulottomasti kokeilleet arktisia harrastuksia, jotka moni suomalainenkin jättää väliin.

Porukka on käynyt Norjassa patikoimassa, samoin laskettelemassa Saariselällä ja Rukalla. He ovat myös päässeet ajamaan moottorikelkoilla, pelanneet jääkiekkoa ja käyneet husky-safarilla. Lista jatkuu: läskipyöräretki, murtomaahiihto, pilkkireissut ja avantouinti.

– Ensimmäisellä kerralla hakkasimme avannon itse, Hansi huomauttaa, ja Zsolt innostuu esittämään jään särkemistä pantomiimin keinoin.

Ei siis ihme, että kaikkien päät nyökkivät innokkaasti, kun tule kyse saunomisen makuun pääsemisestä.

– Ja Bingossa käymällä olemme oppineet numerot suomeksi! Yksi, kaksi, kolme, Zsolt kertaa.

Viimeisimpänä tempauksenaan ryhmä osallistui Kemin kaupungin järjestämään LumiVisio-lumiveistoskisaan. Kerta oli siinäkin asiassa kaikille ensimmäinen, mutta yhteen hitsautuneen ryhmän kemia toimi hienosti ja veistos ”Kemi Ark” nappasi komeasti yleisöäänestyksen voiton.

Auliit kiitoksensa aktiviteettien pariin ohjaamisesta opiskelijat antavat koulun kv-koordinaattori Sanna Moisaselle ja liikunnanohjaaja Jupe Ikäläiselle.

Kuusi opiskelijaa seisoo koulun pääaulassa rivissä. Keskimmäinen kannattelee sertifikaattia.

Opiskelijat saivat Kemin kaupungin Lumivisio-kilpailun yleisöäänestyksen voiton tunnustuksena sertifikaatin. Kuvassa opiskelijat vasemmalta: Markus Mayer, Franziska Letterer,  Zsolt Lieszkofszki, Nicole Körner, Markus Sieberer ja Hansi Strobel.

Muistoja mukaan otettavaksi: ”Circle of trust”

Kuusikon vaihto-opiskelujakso Suomessa ajoittui omituiselle historian ajanjaksolle. Aktiivinen ja utelias ryhmä on silti kokenut paljon. Kysymykseen, mitä tai millaisia muistoja otatte tästä ajanjaksosta mukaanne, itävaltalainen Markus Mayer vastaa ensimmäisenä:

– Olen oppinut, miten opiskellaan itsenäisesti. Täällä opettaja ei kanna kirjapinoa eteesi, vaan tietoa täytyy hakea ja puntaroida itse.

– Ja että kaikki auttavat ryhmässä toisiaan, Zsolt täydentää.

Nicole ja Franziska arvelevat, että revontulet eivät häivy mielestä koskaan, niin kauniita ja vaikuttavia ne olivat, niin kuin Lapin luonto kaikkineen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rohkeus, omatoimisuus ja etenkin englannin kielen taito ovat kohentuneet roppakaupalla.

Markus Siebereriin on ikimuistoisten paukkupakkasten lisäksi tehnyt vaikutuksen suomalainen ilmiö, jota hän kutsuu ”luottamuksen kehäksi”. Ihmiset ovat ystävällisiä ja voivat luottaa toisiinsa. Kansainvälisillä opiskelijoilla on esimerkiksi mahdollisuus käyttää vapaasti koulun arvokkaita laitteita. Opettaja luottaa heihin. Toinen esimerkki muistuu mieleen fatbike-pyörien vuokraustilanteesta Keminmaassa.

– Olimme varautuneet satojen eurojen vuokrapanttiin ja esittämään henkilökorttimme, mutta yrittäjä vain antoi meille pyörien avaimet ja kysyi, että maksatteko nyt vai palatessanne, Markus ihastelee. Luottamus synnyttää halun toimia luottamuksen arvoisesti. Siitä syntyy se kehä.

Kuplan kurjin kääntöpuoli

”Vaihtarikupla” on toiminut. Kukaan ei ole Suomessa ollessaan saanut koronatartuntaa.

Alkusyksyn jälkeen opiskelijat ovat järjestäneet illanviettonsa ja saunailtansa vain omalla porukallaan.

Opiskelijoita harmittaa eniten se, etteivät he koko lukuvuoden aikana ole saaneet yhtään suomalaista ystävää.

– Olimme kuulleet, että suomalaisten kanssa ystävystyminen on hidasta, pidätte aina sosiaalista välimatkaa, mutta korona teki mahdottomaksi kaikki yrityksetkin, Markus Sieberer suree.

Opinnoissa loppukirin aika

Hansi, Markus, Nicole, Markus, Zsolt ja Franziska opiskelevat kaikki insinööreiksi. Kemin vaihtojakson ajalle heillä on oma opintosuunnitelmansa, johon kuuluu paljon itsenäistä työskentelyä ryhmissä.

Monina päivinä vaihto-opiskelijat ovat olleet lähes ainoina opiskelijoina Kosmos-talossa. Koronaohjeista he pitävät tiukasti kiinni. Maskit pysyvät kasvoilla ja tiloihin mennään korkeintaan kuuden hengen ryhmissä.

Opiskelijoiden onneksi maaliskuinen ravintolasulku ei koskenut henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita, ja Kosmoksen Aurinko-ravintola on ollut auki normaalisti.

– Olisi ollut kauheaa, jos sekin olisi mennyt kiinni! Valmis lounas on päivän kohokohtia. Sitä paitsi ruoka täällä on halpaa ja tosi hyvää, Markus Sieberer kiittää, ja muut nyökkäilevät jälleen samanmielisyyden merkiksi.

Enempää retkiä tai autoreissuja ei tälle keväälle enää ole suunnitelmissa, vaan viimeiset kaksi kuukautta kuluvat tiukasti opintojen parissa.

Vaihto-opiskelijat palaavat kotimaihinsa toukokuussa. Kaikkien on määrä valmistua tänä keväänä.

Kemissä on vielä 20 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Loppuvuoden aikana uusia vaihto-opiskelijoita ei ammattikorkeakoululle enää tule koronasulun vuoksi. Poikkeuksen tästä tekevät kaksoistutkinto-opiskelijat, joita tulee Wienistä Kemiin vielä ensi syksynä neljä.

 

Teksti ja kuvat: Heli Lohi