Luontoharrastajan kannattaa pysytellä merkityillä reiteillä ja poluilla. Metsäinsinöörille sen sijaan luonto avautuu kokonaisena.

Monia Lapin ihmisiä yhdistää vahva suhde luontoon. Luonnossa on opittu elämässä hyödyllisiä taitoja, sieltä on saatu ravintoa ja sinne liittyy rakkaita muistoja. Rovaniemeläislähtöinen 31-vuotias Janette Backman teki luontosuhteestaan ammatin. Sitä ennen hän löysi ammattikorkeakoulun tarjonnasta metsätalousinsinöörin koulutuksen.

Janetten perhe ei koskaan ollut ollut kova liikkumaan luonnossa isovanhempia lukuun ottamatta, mutta hänelle itselle se oli aina ollut tärkeää. Janette oli koko ikänsä pitänyt luonnossa kulkemisesta, sen tarkkailemisesta, retkeilemisestä, vaeltamisesta, autiotuvilla käymisestä, maisemataulujen maalaamisesta ja luonnon valokuvaamisesta. Niinpä luonnonvara- ja ympäristöalalle hakeutuminen tuntui lukion jälkeen hänestä varsin luontevalta. Janette valmistui Rovaniemellä metsätalousinsinööriksi vuonna 2011.

 

Varmuutta reppuun

Aiemmin Janette oli liikkunut luontoharrastustensa parissa pääsääntöisesti vain merkityillä reiteillä ja poluilla. Opintoihin kuuluvien maastokurssien myötä luonnossa liikkuminen muuttui huomattavasti vapaammaksi. Janette kertoo koulutuksen antaneen hänelle osaamista ja rohkeutta kohdata luonto reittien ulkopuolella.

– Suunnistaminen tutkimalla karttaa, liikkuminen sen korkeuskäyrien, ilmansuuntien ja maastonmuotojen mukaan alkoi kiinnostamaan toden teolla, kun erinäisillä kursseilla suunniteltiin hakkuuleimikoita ja talviteiden pohjia. Aloin pikku hiljaa automaattisesti havainnoimaan maastossa ympäristöä paljon aiempaa laajemmin, Janette kuvailee.

Opintojen sisällöstä Janettea kiinnostivat eniten maaperä- ja kasviekologian opinnot, joihin kuului muun muassa erilaisten putkilokasvien ja sammalien tunnistamista.

– Oli upeaa huomata erilaisten metsä- ja suotyyppien eroja mm. ravinteisuustasoiltaan ja kasvillisuudeltaan. Syy-seuraussuhteet näkyivät luonnossa, kun vain osasi katsoa.

Opintojen aikana Janettelle kehittyi ymmärrys siihen, mitä lajeja milläkin metsä- ja suotyypillä kasvaa ja mitkä seikat siihen vaikuttavat. Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutukset tulivat myös omakohtaisesti tutuksi; se rentoutti ja suhde luontoon muotoutui entistä tärkeämmäksi.

 

Kesän kaksi rakkautta

Vaikka Janette olikin liikkunut vapaa-ajallansa luonnossa jo jonkin verran ja saanut valmistumisensa jälkeen työskennellä useassa eri metsäalan työpaikassa, kesä 2012 muutti kaiken. Tuolloin hän sai töitä Metsähallitukselta Lapin luontopalveluista ja pääsin ensimmäistä kertaa koko kesän ajaksi yksin maastoon. Työhön kuului inventoida uhanalaisia putkilokasvilajia maastossa.

Janette kertoo kuinka hän kulki GPS-paikantimen kanssa merkitsemässä lajien elinympäristöjä ja yksilömääriä mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa, joihin ei muuten olisi ikinä mennyt, mutta silloin se kuului hänen työtehtäviinsä. Hänen täytyi suunnitella itse reitit kohteille ja tulostaa kartat. Ilmakuvien ja karttojen tulkintataito kehittyi huomattavasti tuona ajanjaksona.

Metsätalousinsinööriopinnot olivat antaneet valmiudet käyttää uusia järjestelmiä. Opintojen aikana tutustuttiin monipuolisesti muun muassa erilaisiin paikkatietojärjestelmiin ja uudenaikaiset oppimisympäristöt antoivat kosketuksen nykytekniikkaan.

– Kesän jälkeen olin saanut varmuutta lähteä yksin tai koiran kanssa tehtäville pitkille vaelluksille ja intoni luonnossa liikkumiseen ja sen valokuvaamiseen karkasi käsistä. Huomasin, että jalat vievät, minne vain tahdoinkin mennä. Oli upeaa huomata, kuinka luonto oli niin kaunis ja sillä niin paljon tarjottavana!

Kesä toi Janetten elämään myös toisenlaisen muutoksen, sillä samaiselta työpaikalta löytyi samat luontoarvot ja harrastukset omaava ihminen, josta tuli pian hyvä ystävä ja retkitoveri.

 

Hyönteistuhoja ja jääkauden merkkejä

Janette kertoo nyt tulkitsevansa metsässä näkemäänsä eri tavalla kuin ennen koulutusta. Huomio kiinnittyy metsätuhoihin, olivatpa ne hirvien, myyrien, hyönteisten tai homeen ja sienien aikaansaannosta. Samoin hän havainnoi kuivien tai sateisten ja kylmien kesien vaikutuksia puiden kasvulle tai vaikkapa kanalintujen pesinnän onnistumiselle.

Huomio kiinnittyy myös puiden ikään, maaston pinnanmuotoihin ja jääkauden jälkiin. Hän kertoo usein tunnistavansa pelkällä silmäyksellä luonnonsuojelulain alaiset kohteet ja seuraa mielenkiinnolla erilaisten talousmetsien hoitoa. Metsätalousinsinöörikoulutuksesta saamansa osaamiseen pohjautuen hän usein pysähtyy miettimään, millaista metsä on ennen jollakin kohteella ollut ja millaista se on nyt: mikä on mennyt vikaan tai mitä pitäisi tehdä. Myös soiden luonnontilaan ja vesistöiden rehevöitymiseen Janette osaa kiinnittää huomiota.

– Sitä tulee usein pohtineeksi, mikä ratkaisu on tai on ollut hyväksi maanomistajan kukkarolle ja mikä olisi metsälle, vaikkapa riistan kannalta, paras hoitokeino. Esimerkiksi matkailun, virkistyksen, kaivostoiminnan, turvetuotannon ja poronhoidon suhdetta niin talousmetsäalueisiin kuin muihinkin metsämaihin tai eri luontoympäristöihin tulee varsin usein mietittyä niin työn puolesta kuin muutenkin, Janette kuvaa tasapainottelua metsien monikäytössä.

 

Ihminen on osa metsien historiaa

Kamera antaa sanamukaisesti uuden perspektiivin luonnon kohtaamiseen. Valokuvauksen voi yhdistää myös osaksi työtä viestinnällisessä ja tutkimuksellisessa mielessä. Janette kertoo hyötyneensä valokuvausharrastuksestaan kun kohdalle on sattunut tuntemattomia kasvi- ja sienilajeja, joita ei syystä tai toisesta ole voinut kerätä tunnistettavaksi myöhemmin.

Lisäksi hän on työtehtävissään saanut valokuvaamalla dokumentoida perinnebiotooppeja ja ottaa ympäristötukihakemuksen liitteiksi tarvittavia kuvia.

Tietämys metsistä on herättänyt Janettessa kiinnostuksen entisaikojen savottakulttuuria ja Lapin asutuksen historiaa kohtaan. Kulttuuriperinteet ovat läheisissä kytköksissä luontoon ja kiinnostus ja arvostus paitsi entisajan luonnosta eläviä ja siitä riippuvaisia ihmisiä kohtaan syventyy tietämyksen kasvaessa.

– Paljon minulla on vielä alueita käymättä, mutta jonkinlainen kuva Lapin eri kolkista on kehittynyt ja olen oppinut tietämään, mistä hakea tietoa tai keneen ottaa yhteyttä, jos tulee kysyttävää. Laajat verkostot auttavat myös työllistymisessä.

Luontoharrastukset ja metsäalan työ tukevat toisiaan ja lyövät Janetten elämässä päivittäin kättä.

 

Aiheesta muualla:

Nouseva biotalous haastaa luonnonvara-alan osaajat. Lapin AMKin uutinen 16.3.2016